Kehitysvammaisten hoitopolut Uudellamaalla - hoidon porrastuksella kohti parempia palveluita

Kehitysvammaisten hoitopolut –projektissa selvitettiin erilaisia tapoja toteuttaa kehitysvammaisten terveyspalveluja sekä yhtenäistää hoito- ja palveluketjuja Uudenmaan alueella. Jokaisella alueen 26:sta kunnasta on oma tapansa järjestää kehitysvammaisten terveydenhuollon palveluja. Projektissa selvitettiin lisäksi kehitysvammapoliklinikkatoiminnan yhtenäistämistä Uudellamaalla ja palveluiden saatavuuden turvaamista muuttuvassa toimintaympäristössä ja asiakkaan tilanteen muuttuessa. Projekti toteutettiin HUS-integraatiohankkeena maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2021 välisenä aikana ja siinä olivat mukana HUSin ja Uudenmaan kuntien lisäksi Eteva ja Kårkulla.

Kehitysvammaisten hoitopolulta on tärkeää löytää asiakkaiden näkökulmasta kaikkein merkityksellisimmät kohdat

Oikealle hoitopolulle ohjautumisella on organisaatiolla ja työntekijöillä iso vastuu. Keskeisinä ohjaavina ajatuksina projektissa olivat hoidon porrastus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä normaaliuden periaate palvelujen järjestämisessä niin pitkälle ja paljon kuin se on mahdollista ja järkevää.

Kunnat vastaavat pääosin erityislainsäädännön perusteella vammaisille järjestettävistä palveluista. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista osa on kuntayhtymien järjestämisvastuulla, osa päätöksistä tehdään kunnallisen päätöksenteon mukaisesti. ”Palveluiden järjestämistavoissa on alueellisia ja kunnallisia eroja, osa kunnista ja kuntayhtymistä järjestää paljon itse ja osa hankkii palvelut esimerkiksi erityishuoltopiiriltä tai ostopalveluna muualta. Merkittävä osa palvelutuotannosta tulee erityishuoltopiiriltä”, kertoo hankkeessa mukana ollut ylilääkäri Lumikukka Socada HUSin Psykiatrialta.

Toimivalla perustasolla luodaan pohja koko hoitopolulle

Kehitysvammaisten hoitopolulta on tärkeää löytää asiakkaiden näkökulmasta kaikkein merkityksellisimmät kohdat. Jotta hoidon porrastus mahdollistuu, tulee ensimmäisen portaan eli perustason toimia. Ammattilaisten on sovittava työnjako ja sisäinen koordinaatio sekä yksikön sisällä, että yksiköiden välillä. Hoidon portaat eivät kuvaa vain työn- ja vastuunjakoa eri toimijoiden kesken vaan myös yhteistyötä. ”Jotta yhteistyö onnistuu, niin askelmien oheen tulee rakentaa ajatus- ja asennemaailmassa luiska, jossa on sekä pitoa että luistoa, Tarvitaan tasainen ja pitävä porras, mutta välillä myös joustavaa ja ketterää tekemistä, jolla on asiakkaalle merkitystä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tiina Hannikainen Espoon kaupungilta. Onnistumisena voidaan pitää näin monen eri tahon yhteisen näkemyksen ja muutoksen tarpeellisuuden toteamista ja yhteistyönä syntyneen hoidon porrastus -mallin ja osaamisen kehittämisen suunnittelun ja koulutuksen aloittamista.

Porrastusmalli käyttöön ja kehittäminen jatkuu

Projektin tuloksissa esitetään, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat käyttöön hoidon porrastus –mallin ja kehitysvammapoliklinikka keskitetään yhden organisaation alle. Jatkohankkeessa selvitetään kehitysvammalääketieteen osaamista ja sen kehittämistä. Tarkoitus on tehdä koulutussuunnitelma sekä kehittää sen rakennetta ja turvata hoito kaikilla porrastuksen tasoilla.

Kehitysvammaisten hoitopolut -hankkeessa esitettyjen tuloksien toimeenpanon suunnittelu ja edistäminen jatkuu Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa osana Kehitysvammaisten palvelut Uudellamaalla (KEPA Uusimaa) -projektia, jossa myös HUS on mukana keskeisenä toimijana.