Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 7.12.2021 09.48

Käytännön projektit vievät strategiaa eteenpäin - Parempaa hoitoa iäkkäille

Asiasanat:
  • Husari
  • geriatria
  • Haartmanin sairaala

HUSin strategian 2020–2024 toteuttaminen pääsi tänä vuonna kunnolla vauhtiin, kun toimintaa ohjaamaan valitut strategiset tavoitteet konkretisoituivat käytännön projekteissa. Esimerkiksi iäkkäiden potilaiden hoito on nyt kokonaisvaltaisempaa.

Geriatrian linjajohtaja, ylilääkäri Hanna Öhman

Iäkkään potilaan hoito on aina yksilöllistä ja akuutista sairaudesta toipumiseen voivat vaikuttaa monet asiat. Hanna Öhman juttelee potilaan kanssa ja kyselee tämän vointia.

Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi vuodelle 2021 valittiin kolme hankekokonaisuutta: Digimuutos, Geriatrinen hanke ja HUS - huippuluokan tutkimuskumppani. Hankekokonaisuudet koostuvat 14 käytännön projektista, jotka kestävät vuoden. 

”Strategiset projektit ovat edenneet hyvin ja ne ovat todellisia. Olemme tehneet asioita, joista on ollut hyötyä arjen työssä. Strategian ja toiminnan välillä ollutta rakoa on onnistuneesti pystytty kuromaan umpeen. Se on tämän vuoden tärkeimpiä saavutuksia”, kehittämisjohtaja Visa Honkanen sanoo. 

”Strategian ja toiminnan välillä ollutta rakoa on onnistuneesti pystytty kuromaan umpeen.”

    Geriatria erikoisalaksi myös erikoissairaanhoitoon

    Geriatrisen hankkeen tavoitteena on tehostaa integraatiota perusterveydenhuollon kanssa ja tuottaa parempaa palvelua iäkkäille, monisairaille potilaille. Geriatrian linjajohtaja, ylilääkäri Hanna Öhman on vetänyt tänä vuonna kahta projektia, joissa lisätään iäkkään potilaan huomioimista kokonaisuutena.

    ”Projektien taustalla on geriatrian tuominen HUSiin omana erikoisalanaan. Aiemmin sitä ei ole ollut. Väestön ikärakenne vanhenee ja iäkkäitä potilaita tulee erikoissairaanhoitoon koko ajan enemmän. Perinteisesti geriatrit ovat työskennelleet perusterveydenhuollon puolella, mutta geriatria on erikoissairaanhoidossakin kasvava ala”, Öhman kertoo.

    Osastohoitomalli huomio potilaan kokonaisuutena

    Iäkäs potilas polkee kuntopyörää hoitajien ja fysioterapeutin avustamana.
    Haartmanin sisätautiosasto 4:llä potilaita kannustetaan olemaan jalkeilla mahdollisimman paljon. He voivat esimerkiksi polkea kuntopyörää ja poljetut kilometrit merkataan maailmankartalle. Projektisairaanhoitaja Anne Sorsa-Carrion, fysioterapeutti Elina Valkonen ja apulaisosastonhoitaja Emmi Räsänen avustavat potilasta.

    Toinen Öhmanin vetämistä geriatrisista projekteista on käynnissä Haartmanin sairaalan sisätautiosasto 4:llä. Potilaista lähes puolet on yli 75-vuotiaita ja he tulevat osastolle päivystyksestä. Projektissa on kehitetty osastohoitoon mallia, joka huomioi iäkkään potilaan kokonaisuutena. 

    Akuutin sairauden hoidon lisäksi potilailta pyritään seulomaan toipumiseen vaikuttavia geriatrisia ongelmia kuten virhelääkityksiä, vajaaravitsemusta, haurastumista ja sosiaalisia ongelmia. Jos potilas ei toivu kunnolla, hän ei pärjää kotona ja palaa pian takaisin päivystykseen. Käytössä on mittari, jolla seurataan, kuinka moni potilas siirtyy Haartmanista suoraan kotiin eikä päädy jatkohoitoon. Osastolle paluuta seurataan 30 päivän ajan. Kun sairaalajaksot vähenevät, se tuo paremman terveyden lisäksi myös kustannussäästöjä.

    ”Tulokset ovat olleet hyviä. Kun iäkkään potilaan hoitoon tartutaan ja kannustetaan omatoimisuutteen, se helpottaa myös hoitohenkilökunnan työtä. Haartmanissa oli jo aiemmin lyhyet hoitoajat eikä tämä malli ole pidentänyt niitä.”

    Seulonnassa käytetään muutoinkin HUSissa käytössä olevia mittareita, joilla arvioidaan ravitsemusta, kaatumis- ja painehaavariskiä, kotiutumisriskiä sekä deliriumia eli akuuttia sekavuustilaa. Mikäli ongelmia havaitaan, niihin myös puututaan. 

    ”Olemme tehneet hoitajille toimintamallit, jos he havaitsevat esimerkiksi vajaaravitsemusta tai kaatumisriskin. Jo potilaan tullessa osastolle selvitetään hänen toimintakykynsä, jotta tiedetään, mitä tarvitaan, kun potilas kotiutuu. Hyvän kotiutumisen suunnittelu lähtee jo tulopäivästä”, Öhman sanoo.

    Jotta kotiutuminen ja jatkohoito olisi mahdollisimman sujuvaa, osasto tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Apuna on myös kotiutushoitaja.

    Iäkkään potilaan hyvän toipumisen kannalta toimintakyvyn säilyminen on ydinasia. Lyhytkin sängyssä makaaminen voi heikentää iäkkään toimintakykyä merkittävästi. Siksi projektissa on mukana fysioterapeutti, joka on yhdessä muun henkilökunnan kanssa kehittänyt uusia tapoja aktivoida iäkästä potilasta sairaalahoidon aikana ja kannustaa liikkumaan osastolla.

    ”Projektin aikana yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on syventynyt. Mukana on lääkärien, hoitajien ja fysioterapeutin lisäksi muun muassa sosiaalityöntekijä, osastofarmaseutti ja ravitsemusterapeutti. Tässä ei ole kyse mistään uusista asioista, vaan nostamme esiin ja syvennämme olemassa olevaa osaamista”, Öhman kertoo.

    Jatkuva tuki varmistaa projektien onnistumisen

    Tietojärjestelmäpäällikkö Jaakko Piirainen
    Jaakko Piiraisen vetämä strategisten projektien tuen tiimi raportoi projektien tilannekuvan kuukausittain HUSin johdolle. Säännöllinen ja visuaalinen raportointi luo näkyvyyden kokonaistilanteeseen, lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa päätöksenteossa.

    Visa Honkanen kokee, että kaikki tänä vuonna toteutetut strategiset projektit ovat olleet järkeviä ja hyvin suunniteltuja. Onnistumisen varmistamiseksi HUSin kehittämisyksikköön perustettiin tiimi tukemaan strategisia projekteja ja seuraamaan niiden edistymistä. Tiimiä vetää Jaakko Piirainen

    Tiimin tavoitteena on auttaa ja tukea yksikköjä onnistumaan projekteissa ja sitä kautta HUSia saavuttamaan strategiset päämäärät. Tiimi koordinoi ja kehittää projektinhallintaa ja luo vakioituja, läpinäkyviä toimintatapoja, jotka voi monistaa myös muualle organisaatioon. 

    ”Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Olemme pyrkineet luomaan tilanteen, jossa projekteissa työskentelevä henkilöstö voi luottaa apuumme projektinhallinnassa. Se luo heille rauhan keskittyä varsinaiseen työhön”, Piirainen kertoo.

    Projekteille on asetettu selkeät tavoitteet ja edistymistä seurataan systemaattisesti viikoittain. Piirainen korostaa, että projektin alussa hyvin asetetut selkeät tavoitteet ja niiden mittarit varmistavat, että projekteilla on edellytykset onnistua. Myös resurssien on oltava riittävät. Koska vuosi on lyhyt aika, eivät projektit voi olla myöskään liian suuria.

    ”Projektitoiminta on iso kulttuurinen muutos eikä se tapahdu hetkessä. Kaikki projektien työryhmistä johtoon ovat tehneet erinomaista yhteistyötä. Meillä on HUSissa osaavat ammattilaiset ja sitoutunut tiimi, jolla on halu kehittää toimintaansa myös annetun palautteen perusteella”, Piirainen sanoo.

    ”Varmasti moni on vielä sitä mieltä, että strategia elää liiaksi omaa elämäänsä. Ensi vuonna jatketaan siitä, mihin tänä vuonna jäädään. Askellus on reipasta ja suunta on hyvä”, Honkanen toteaa.

    ”Ensi vuonna jatketaan siitä, mihin tänä vuonna jäädään.”

    Geriatrit mukana hoidon suunnittelussa

    Toisessa geriatrian projektissa on luotu konsultaatiotiimi, johon kuuluu Öhmanin lisäksi toinen geriatrian erikoislääkäri Riikka Söderling. Aluksi konsultaatiota on annettu pääasiassa gastro- ja verisuonikirurgialle, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa. Öhman ja Söderling ovat mukana osastotyössä ja tukevat iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden hoitoa ja hoidon suunnittelua. 

    Geriatrin osaamista on potilaan huomioiminen kokonaisuutena. Hän ei katso vain yhtä ruumiinosaa, vaan kaikkia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat hoidon onnistumiseen.

    ”Jos iäkkäälle suunnitellaan raskaita hoitoja tai isoja toimenpiteitä, olemme mukana miettimässä, mikä olisi hänelle optimaalinen hoitosuunnitelma. Iäkkäät ovat heterogeeninen ryhmä ja hoidon on oltava yksilöllistä. Ennen toimenpidettä on tärkeä miettiä, miten potilas pärjäisi paremmin toimenpiteen jälkeen”, Öhman sanoo.

    Iäkkään monisairaan potilaan hoidon suunnittelussa on varsinaisen hoidettavan sairauden tai vamman lisäksi huomioitava esimerkiksi muut sairaudet, ravitsemus, toimintakyky, lääkitykset sekä sosiaaliset tekijät. Jos hoidetaan vain akuuttia vaivaa, voi hoitotulos jäädä odotettua huonommaksi, hoidon vaikuttavuus heikkenee ja kustannukset kasvavat. Pitkällä aikavälillä kokonaisvaltaisesta hoidon suunnittelusta on myös taloudellista hyötyä. Öhman toivoo, että iäkkään potilaan laaja-alainen arviointi alkaisi vähitellen vaikuttaa myös hoitokäytäntöihin.

    ”Soten myötä tulee varmasti paljon uutta esimerkiksi hoitoketjuihin ja siihen, miten iäkäs monisairas kulkee erikoissairaanhoidossa. Näihin haluamme vaikuttaa.”

    Yhteistyö konsultaatiota saavien osastojen kanssa on sujunut hyvin ja projekti on ollut hyvä oppimiskokemus siitä, millaiset yhteistyömuodot toimivat. Geriatrien mukanaolo on monille vielä uusi asia, joten Öhman ja Söderling ovat kouluttaneet lääkäreitä ja hoitajia siitä, millaisissa asioissa heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää. Iäkkäiden monisairaiden potilaiden hoidon ongelmat kyllä tunnistetaan, mutta aiemmin niihin ei ole välttämättä osattu vastata. Konsultaatiotiimi nostaa esiin näitä ongelmakohtia ja tuo niihin ratkaisuja sekä auttaa ajattelemaan iäkkäiden hoitoa uudella tavalla.

    Molemmissa geriatrisissa projekteissa luodut toimintamallit tulevat jatkumaan, vaikka itse projektit loppuvatkin vuoden vaihteessa. Hyviä käytäntöjä on tarkoitus viedä eteenpäin muille osastoille ja erikoisaloille.

    Ensi vuonna jatketaan samoilla teemoilla

    Sote-uudistuksesta huolimatta HUSin strategia säilyy ennallaan vuoteen 2024 saakka, mutta keinovalikoimaa voidaan joutua miettimään uudelleen. 

    Ensi vuonna strategiset tavoitteet pysyvät teemoiltaan pitkälti samoina, mutta painotukset ja sanoitukset muuttuvat. Tärkein tavoite on osaavan työvoiman pysyvyyden, viihtyvyyden ja saamisen varmistaminen. Vaikka työvoimapula koskettaa koko alaa, HUSin on Honkasen mielestä onnistuttava säilyttämään osaavat työntekijät ja houkuteltava uusia. 

    ”Työn joustavuus on aivan välttämätöntä osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Tahtoa tähän on, mutta suuri julkinen organisaatio ei aina mahdollista niin ketterää toimintaa. Tässä meidän on oltava parempia. Palkkaus on keskeinen asia, mutta ennen kaikkea on parannettava työn ja muun elämän yhdistämistä”, Honkanen sanoo.

    Lue lisää Digimuutos-projekteista Husarista 2/2021.

     

    Strategiset tavoitteet vuonna 2021

    • Potilaita hoidetaan tehokkaasti mobiili-, etä- ja digihoitopoluilla
    • Laadukas johtaminen ja osaamisen jatkuvuus varmistetaan
    • Asiakaskokemusta mitataan ja kehitetään palautteen pohjalta kaikkialla HUSissa 
    • Asiakkaita hoidetaan yhtenäisesti ja integroiduilla poluilla yhdessä perusterveydenhuollon kanssa
    • Tuottavuusohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan kattavasti

    Strategiset tavoitteet ja projektit vuodelle 2022 

    • Meillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa (3 projektia)
    • Mittaamme hoitotuloksia ja kehitämme toimintaamme niiden ja saadun palautteen pohjalta kattavasti (5 projektia)
    • Parannamme kokonaistuottavuutta yhdessä sote-kumppaniemme kanssa hyödyntämällä yhtenäisiä prosesseja ja hoitoketjuja (8 projektia)
    • Tuotamme sujuvat digitaaliset palvelut ja toimivat työkalut sekä asiakkaille että henkilöstölle (4 projektia)

    Teksti: Suvi Huttunen
    Kuvat: Matti Snellman

    Husari 4/2021

    Feedback

    Löysitkö etsimäsi?