Siirry pääsisältöön

Ammattilaiselle

Artikkeli Julkaistu 5.10.2020 11.17

Katariina Rouvinen kasvoi HUSissa siivoojasta vaativiin projektipäällikön tehtäviin

Asiasanat:
  • henkilöstö
  • työntekijätarinat

Lähes koko työuransa HUSissa työskennellyttä Katariina Rouvista voisi luonnehtia talon kasvatiksi. Millainen on ollut Katariinan matka talossa laitoshuoltajasta terveysteknologisten projektien ja tapahtumien projektipäälliköksi?

Katariina Rouvinen

HUSin kasvatti

Lukioikäinen Katariina Rouvinen ei olisi vuonna 2001 laitoshuoltajan kesätöissä aloittaessaan osannut arvata, että hän on lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin edelleen töissä samassa organisaatiossa – tosin täysin erilaisissa tehtävissä.

Nuori Katariina viihtyi siivous- ja ruokahuoltotyössään Meilahden tornisairaalassa, jossa oma osasto otti laitoshuoltajan hyvin mukaan päivittäiseen tekemiseen. Vuorotyötä saattoi jatkaa myös kesän jälkeen opiskelujen ohella. Tornisairaalan eri osastot tulivat tutuiksi, ja samalla hyvä tunne juuri tästä organisaatiosta vahvistui.

“Silloin HUSin avoimet työpaikat julkaistiin paperilehtisellä, jonka kautta otettiin yhteyttä vastuuhenkilöihin", Katariina huomauttaa hymyillen.

Jo toisena kesänä HUSissa Katariinan kollega osastolta rohkaisi häntä hakemaan kesälomasijaiseksi osastosihteerin tehtäviin. Katariina nappasi paikan, ja sijaisuus poiki jälleen jatkoa opintojen oheen myös tuleville vuosille.

Samaan aikaan Katariina opiskeli ammattikorkeakoulussa liiketaloutta pääaineenaan henkilöstöjohtaminen.

“Pääsin seuraavaksi HUSin henkilöstöjohtoon koulutussihteerin tehtäviin ja tein töitä koulutushallintajärjestelmän parissa. Tein samalla HR-puolelle opinnäytetyöni toimeksiantona HUSin johtamiskoulutuksen vaikuttavuuden arvioinnista", hän muistelee.

“Hakeuduin itse aktiivisesti uusiin tehtäviin"

Motivaatio ja halu kehittyä ovat näytelleet pääroolia Katariinan urakehityksessä HUSissa. Samalla hän kokee, että isossa organisaatiossa mahdollisuuksia on saanut paljon ja eteneminen on tuntunut helpolta. Omat lähijohtajat saavat Katariinalta erityistä kiitosta.

Tradenomiksi valmistumisensa jälkeen Katariina ehti työskennellä myös toisessa organisaatiossa muutaman kuukauden ajan, koska HUSissa ei ollut sillä hetkellä sopivaa avointa tehtävää.

Hänet oli kuitenkin helppo houkutella takaisin, kun tarjolla oli projektisihteerin paikka organisaation laajuisessa tietohallinnon hankkeessa.

“Hankkeen päätyttyä tänne perustettiin kehittämisyksikkö, jossa olen ollut alusta lähtien vuodesta 2009. Tein erilaisia projektitöitä ja kehitin projektinhallintaa. Suoritin myös työn ohessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, jonka lopputyönä laadin ehdotuksen HUSin projektisalkunhallintamalliksi."

"Viitisen vuotta sitten jäin hoitovapaalle ja kun tulin takaisin yksikköön, oli aika päivittää omia tehtäviä. Tiimiin oli tullut uusia henkilöitä, ja etenkin yhden kollegan kanssa synkkasi hyvin ja oli todella helppoa ja innostavaa lähteä valloittamaan uutta.“

Virtuaalitodellisuutta, startupeja ja tekoälyseminaareja

Mitä tämä uusi sitten oli? Nykyisessä projektipäällikön työnkuvassaan Katariina on päässyt eturiviin seuraamaan erilaisten startupien uusia terveysteknologisia ratkaisuja. Lisäksi hän koordinoi Terkko Health Hubissa sijaitsevaa virtuaalitodellisuuden esittelytilaa terveysteknologisille ratkaisuille sekä järjestää tapahtumia, muun muassa HUSin omaa tekoälyseminaaria.

“Monissa projekteissa startupit tekevät tutkimusyhteistyötä lääkäreiden tai hoitajien kanssa. Kutsumme startupeja kertomaan ammattilaisillemme millaisia ratkaisuja heillä olisi tarjota hoitotyöhön. Autan oikeita ihmisiä löytämään toisensa. Samalla pyrin olemaan kärryillä siitä, mitä uusia innovaatioita tutkimuksista syntyy ja miten ne etenevät", Katariina kertoo.

Teknologian avulla on kehitetty esimerkiksi virtuaalitodellisuuden kuntoutusalusta aivoverenkiertohäiriöpotilaille, jotka harjoittelevat uudelleen asioiden tunnistamista. Microsoftin HoloLens -lasien avulla kirurgien on puolestaan mahdollista suunnitella leikkausta helpommin, kun potilaan röntgenkuva saadaan näkyviin laseihin, joista virtuaalinen kallomalli ja siinä oleva murtuma voidaan istuttaa todellisen potilaan pään kohdalle.

Monipuolisen työnkuvan yhtenä tärkeänä osana on tapahtumien järjestäminen. Tekoälyseminaari on Katariinan kehittämisyksikön järjestämä tapahtuma, jossa Katariina on ollut kaksi viimeistä kertaa projektipäällikkönä.

“Olen hallinnut kokonaisuutta ja pitänyt yhteyttä muun muassa osallistujiin ja puhujiin. Tapahtuman järjestämiseen liittyy hirveän paljon pieniä yksityiskohtia, jotka eivät välttämättä edes näy muille", hän avaa.

Hyvä työelämä lomittuu hyvään elämään

Työn merkityksellisyydellä on ollut tärkeä rooli siinä, että Katariina on pysynyt alalla.

“Mulle on tosi tärkeää, että täällä tehdään arvokasta ja vaikuttavaa työtä. Potilashoito on HUSin ydin. Voin ylpeästi sanoa olevani täällä töissä, ja vaikka itse en varsinaista potilastyötä tee, pystyn olemaan taustalla tukena ja apuna", Katariina pohtii ja jatkaa:

“Olin viikko sitten seminaarissa, jossa puhuja kysyi onko kukaan kirjannut omia arvojaan ylös. Mietin, että en itse asiassa ole. Hän sanoi, että voitte todennäköisesti huomata, että ne vastaavat aika hyvin työnantajanne arvoja. Koin siinä ahaa-elämyksen, sillä HUSin arvot todella vastaavat omiani."

Voin ylpeästi sanoa olevani täällä töissä, ja vaikka itse en varsinaista potilastyötä tee, pystyn olemaan taustalla tukena ja apuna.

Katariinalle työelämä on yksi osa hyvää elämää. Hän on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että on päässyt vaikuttamaan paljon työnsä sisältöön ja työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on aina sujunut kivuttomasti. Vaikka työtä välillä riittääkin, koskaan ei ole tullut tilannetta, jolloin olisi meinannut kaatua taakan alla.

“Elän tällä hetkellä aika rauhallista elämää. Harrastan pilatesta ja joogaa, jotka ovat olleet hyviä rauhoittumiskeinoja. Pienen lapsen kanssa illat kuluvat barbileikkien tai palapelien parissa, jolloin työasiat unohtuvat", Katariina kertoo tyytyväisenä.

Oman lapsen sairaus pysäytti, mutta opetti myös uutta

Haasteitakin on matkan varrelle mahtunut. Kun Katariinan 4-vuotiaalle tytölle diagnosoitiin synnynnäinen keuhkosairaus, löytyi apu onneksi läheltä.

“Tytärtäni on alusta asti tutkittu ja hoidettu täällä HUSin sairaaloissa. Koska ei ollut mitään perinnöllisiä tekijöitä eikä viitteitä raskausajalta tai synnytyksestä, asiaa selviteltiin ja nyt diagnoosi varmistui viime keväänä. Hoidoissa ja tutkimuksissa olemme käyneet lastenklinikalla ja nyt olemme seurannassa uudessa lastensairaalassa", Katariina kertoo.

Tyttärensä sairauden kautta Katariina on päässyt näkemään potilashoidon ja kliinisen työn arkea myös asiakkaan ja omaisen näkökulmasta. Tätä on helpottanut oma kokemus työstä osastoilla, sillä Katariina on tiennyt mitä odottaa.

Apua ja tukea tilanteeseen on perheen lisäksi antanut myös Katariinan lähijohtaja, joka on taustaltaan lastenlääkäri.

“Perheeseen liittyvät asiat hän ymmärtää siis todella hyvin. Tarpeelliset poissaolot hoituivat helposti, ja hän on aina sanonut, että perhe on tärkein, eikä työstä tarvitse stressata. Joustava työ mahdollistaa myös esimerkiksi työskentelemisen kotoa käsin."

Myös koko muu tiimi on Katariinalle tärkeä: “Olemme eri ikäisiä ja eri elämänvaiheissa, mutta kaikki ymmärtävät toisiaan. Mitä kenelläkin sattuu omassa elämässään olemaan, murheita tai kiireitä kotona, niistä pystytään keskustelemaan ja ne ymmärretään."

Miksi Katariina suosittelee työtä HUSissa?

Jos haluat tehdä arvokasta ja vaikuttavaa työtä, voin suositella HUSia. Täällä on paljon mahdollisuuksia ja erilaisia tehtäviä sekä todella kovia ammattilaisia töissä, joiden kanssa on ilo tehdä yhteistyötä. Se inspiroi ja tuo halua kehittyä itsekin. Myös työn vakaus on tärkeää: täällä on turvallista, mutta samalla mennään eteenpäin ja kehitytään jatkuvasti.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelun pohjalta yhteistyössä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa.

Teksti: Meri-Tuuli Talsi.