Kansallinen elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan toimintasuunnitelma tähtää elinsiirtojen määrän lisäämiseen
Elinsiirrot ovat vakiinnuttaneet asemansa terveydenhoidossa ja niiden tarve on lisääntynyt. Suomessa elinsiirtoja tehdään tarpeeseen nähden edelleen liian vähän, koska elinsiirtoon sopivista elimistä on jatkuva pula. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallisessa toimintasuunnitelmassa vuosille 2023–2033 on asetettu elinluovutus- ja -siirtotoiminnan tavoitteet ja suunnitelmat niiden saavuttamiseksi.
Suomessa on valtakunnallinen porrastettu elinluovutustoiminnan organisaatio. Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki Suomen yliopisto- ja keskussairaalat. Jokaisessa elinluovutussairaalassa toimii elinluovutustyöryhmä sekä elinluovutuksesta vastaava lääkäri ja -koordinaattori. Elinluovutustoimintaa eri sairaaloissa on kehitetty muun muassa yhtenäistämällä ohjeistusta ja tehostamalla koulutusta.
Elinluovutustoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä, sillä edelleen osa elinsiirtoa odottavista potilaista menehtyy, koska heille ei löydy soveltuvaa elintä. Elinluovuttajien määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain ja alueittain. ”Vaikka elinluovuttajan tunnistaminen on parantunut merkittävästi, ongelmana on edelleen, että aina mahdollista elinluovuttajaa ei tunnisteta tai hoitoja rajataan ilman, että harkitaan elinluovutuksen mahdollisuutta”, kertoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo HUSista.
Viestintä elinluovutuksesta ja sen merkityksestä on tärkeää. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen lisää myönteistä suhtautumista elinluovutukseen ja täten elinsiirtojen määrää saadaan nostettua.
Nyt valmistuneen kansallisen toimintasuunnitelman päätavoitteena on, että kaikki potilaat, jotka sairautensa ja lääketieteellisen arvion perusteella hyötyvät elinsiirrosta, saavat elinsiirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu keinoja tavoitteen saavuttamiseksi sekä elinluovutus- ja siirtotoiminnan kehittämiseksi.
Optimaalinen elinsiirtotoiminta edellyttää koko elinluovutus- ja elinsiirtoketjun toimivuutta sekä moniammatillista yhteistyötä. Vastuu elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteensovittamista on annettu HUSille ns. keskittämisasetuksella (Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä, 582/2017). Myös elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin.
Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallisen toimintasuunnitelman 2023–2033 on laatinut valtakunnallinen elinluovutustoiminnan ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista yliopistollisista sairaaloista, kahdesta muusta elinluovutussairaalasta, Elinsiirtokeskuksesta, THL:stä, STM:stä ja Fimeasta.