Juuri julkaistu: Ultraäänellä sydän- ja verisuonitaudit selville jo lapsuusiässä
Kansansairautemme valtimonkovettumatauti ilmoittaa itsestään vasta kun sairaus on jo pitkällä: ensioireena saattaa olla sydäninfarkti. Sydän- ja verisuonitaudit alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuusiässä.
Sydän ja verisuonitaudit ovat edelleen merkittävä sairastumisen ja kuoleman syy. Niiden kehittyminen alkaa usein jo lapsuusiässä. Lasten kannalta tilanne näyttää huonolta: lapset ovat vuosi vuodelta lihavampia ja liikkuvat yhä vähemmän. Tämä voi johtaa vuosien saatossa valtimonkovettumatautiin.
”Olemme nyt uuden ongelman edessä. Jos pääsemme mahdollisimman varhain ja pysyvästi vaikuttamaan elintapoihin, näkyy se myöhemmin lapsen terveydessä. Meidän täytyy saada koko perhe mukaan tutkimuksiin ja hoitoon”, lastenkardiologi Taisto
Sarkola HUS lasten ja nuorten sairauksista sanoo.
Sarkolan kehittämällä uudella korkean erotuskyvyn ultraäänimenetelmällä voi mitata verisuonen seinämän intima-kerroksen asteittaisia iän myötä kehittyviä muutoksia, jotka ovat merkki aikuisilla myöhemmin oireita aiheuttavasta valtimonkovettumataudista. Tämä kajoamaton menetelmä on herättänyt laajaa mielenkiintoa ja sitä voi käyttää myös lasten verisuoniseinämän varhaisten muutosten diagnostiikkaan.
Varsinaisia oireita aiheuttavat sydän- ja verisuonisairaudet ovat lapsilla valtaosin synnynnäisiä. Niihin liittyy tiettyjä verenkierron erityispiirteitä ja verenkiertoelimistön kehityksen haasteita, joiden vaikutuksia Sarkolan ryhmä myös tutkii.
Parhaillaan Sarkola tutkii äidin verenpainetaudin sekä diabeteksen vaikutuksia lasten terveyteen. On selvinnyt, että lihavien äitien lapset ovat kuusivuotiaina keskimääräistä useammin lihavia ja että äidin korkea verenpaine nostaa myös lapsen verenpainetta. Näiden lasten verisuonista löytyi myös hentoisia varhaisia poikkeavuuksia.
Lisäksi on meneillään pilottihanke: äidin ja lapsen korkeaa verenpainetautia pyritään hoitamaan ravitsemustieteilijän neuvonnalla ja internet-portaalin tuella.
Hyvä uutinen on, ettei raskausajan diabeteksella ole vaikutusta lapsen lihavuuteen tai sydän- ja verisuonitaudin riskiin ainakaan vielä kuuden vuoden iässä.
Teksti: Teija Riikola.
Artikkeli on osa Juuri julkaistu -artikkeleista koostettua julkaisua.