Juuri julkaistu: Raskausajan antioksidanttien saannilla ei yhteyttä lapsen maitoallergiaan
Asiasanat:Lapsen lehmänmaitoallergiaa ei voi ehkäistä raskausajan antioksidantti-lisäravinteilla. Raskaana olevat saavat riittävän määrän antioksidantteja tavallisesta, terveellisestä ruokavaliosta.
Lehmänmaitoallergia on yksi pienten lasten yleisimmistä ruoka-allergioista ja siihen sairastuu Suomessa 3–4-vuotiaista lapsista 2–6 prosenttia. Eri ympäristötekijöiden, kuten äidin raskauden aikaisen ravinnon, on arveltu olevan lehmänmaitoallergian taustalla, mutta asiasta on vähän tutkimustietoa.
HUSin, Tampereen yliopiston ja THL:n yhteistyönä tutkittiin odottavan äidin ravinnosta sekä ravinnosta ja lisäravinteista saatujen antioksidanttien yhteyttä lapsen lehmänmaitoallergian kehittymiseen.
Antioksidanttien tiedetään estävän muiden yhdisteiden hapettumista ja vaikuttavan puolustusjärjestelmän toimintaan. Antioksidantteja ovat muun muassa A-, C- ja E-vitamiinit sekä betakaroteiini ja seleeni.
Monipuolinen ruokavalio tärkeintä
Tutkimuksessa ilmeni, ettei antioksidanttien saannilla ollut yhteyttä syntyvän lapsen myöhempään lehmänmaitoallergiaan ruokavaliosta tai ruokavaliosta ja lisäravinteista saatuna. Odottavan äidin kannattaa siis syödä monipuolista, terveellistä ja tavallista ruokaa myös silloin, kun haluaa ehkäistä syntyvän lapsensa maitoallergiaa.
”Antioksidanttilisää ei kannata käyttää tarpeettomasti, ainoastaan silloin, kun ruokavaliossa on vakavia puutteita. Syntynyt lapsi saa puolestaan parhaiten sietokykyä täysimetyksellä ja myöhemmin monipuolisella ruokavaliolla”, tutkimuksen toinen tekijä, ravitsemusterapeutti, FT Jetta Tuokkola HUSin Uudesta lastensairaalasta sanoo.
Odottavien äitien betakaroteiinin saanti oli heikosti yhteydessä syntyvän lapsen suurentuneeseen lehmänmaitoallergian riskiin.
”Olemme varovaisia tekemään tästä löydöksestä johtopäätöksiä, sillä kyseessä on ensimmäinen epidemiologinen tutkimus äidin raskausajan antioksidanttien saannin yhteydestä syntyvän lapsen myöhempään maitoallergian riskiin”, LL Anni Lamminsalo Tampereen yliopistosta kertoo.
Artikkeli on osa Lamminsalon maitoallergiaa käsittelevää väitöskirjaa. Hän aloittaa joulukuussa HUSin nuorisopsykiatriassa lääkärinä.
Tutkimus kokosi tietoa laajalti
The British Journal of Nutrition -tiedelehdessä juuri julkaistu suomalaistutkimus on ensimmäinen selvitys äidin raskausajan antioksidanttien saannin yhteydestä lapsen maitoallergiaan.
”Ravitsemuksen selvittäminen suurella ihmisryhmällä on vaativaa, joten tutkimuksessa yhdistettiin siinä kerättyjä tietoja eri rekistereihin sekä muiden tutkimusten aineistoihin, joita analysoitiin erilaisin tilastollisin menetelmin”, Jetta Tuokkola kertoo.
Tutkimus on osa THL:n DIPP-ravintotutkimusta. Se pohjautuu laajaan DIPP-tutkimukseen, jossa on vuodesta 1994 lähtien selvitetty vastasyntyneiltä tyypin 1 diabetekselle altistavia tekijöitä. DIPP-ravintotutkimuksessa saatiin tietoa odottavien äitien raskausajan ruokavaliosta, jota tutkittiin 8. raskauskuukautta koskevalla kyselyllä. Odottavien äitien saama ravintotekijöiden keskimäärä laskettiin THL:n ylläpitämän elintarvikkeiden koostumustietopankin avulla.
Tutkimukseen vuosina 1997 - 2004 osallistuneiden lasten maitoallergiat puolestaan selvitettiin Kelan erityiskorvausrekisterin avulla. Tiedot yhdistettiin DIPP-ravintotutkimuksen seurantaan lapsen astmasta, allergiasta sekä allergisesta nuhasta viidenvuoden ikään mennessä.
Linkki tutkimusartikkeliin
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola