Juuri julkaistu: Painevaurioiden määrä kertoo sairaalan hoidon laadusta

Suomessa sairaalahoidon seurauksena syntyy painehaavoja eli painevaurioita arviolta 55 000–80 000 potilaalle vuodessa. Kivuliaat painevauriot lisäävät hoitoaikaa, infektioalttiutta ja kuolleisuutta. Niistä aiheutuu myös suuria terveydenhuollon kustannuksia.

Painevaurioiden määrä on yksi sairaalahoidon laadun mittareista, mutta vain vajaa kolmannes painevaurioiden riskiryhmään kuuluvista potilaista saa asianmukaista, ennaltaehkäisevää hoitoa. Ehkäisevät hoitotoimenpiteet on osattava kohdentaa niihin potilaisiin, jotka niitä tarvitsevat. Siksi potilaan saapuessa sairaalahoitoon suositellaan painevaurioriskin ja ihon kunnon arviointia.

”HUSin Estä painevaurio -toimintamallissa ohjataan hoitajia painevaurioiden ehkäisemisessä ja hoitamisessa eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena on, ettei potilaalle saisi koskaan tulla painevauriota, joten potilaille määritelty painevaurion riskiluokka ohjaa hoitajaa tekemään oikeat hoitotoimenpiteet”, HUSin hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen johtaja, Kristiina Junttila kertoo.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin HUSissa kehitetyn Estä painevaurio -toimintamallin sisältämän riskiluokituksen ennustavuutta ja verrattiin sitä yleisesti käytössä olleeseen Braden Scale -painevaurioriskimittariin. Jälkimmäisen puutteena pidetään, että se vain pisteyttää riskin, eikä anna ennaltaehkäiseviä hoitoehdotuksia.

Painevaurion riski hyvin ennustettavissa

”Kumpikin mittari tunnistaa hyvin painevaurioiden riskissä olevat potilaat, mutta HUSin riskiluokitusmittari antaa riskiluokan lisäksi ohjeet hoitotyöhön”, HUSin hoitotyön kehittämispäällikkö Anniina Heikkilä kertoo.

Anniina Heikkilän tutkimuksessa oli mukana 637 yli 18-vuotiasta potilasta, joilla ei ollut painevaurioita sairaalahoitoon tulleessaan. Heitä hoidettiin sisätautien, neurologian ja kirurgian osastoilla vuosina 2017–2018. Heidän tietonsa koottiin lääkärintarkastuksista ja sähköisistä potilasrekistereistä.

Tutkimukseen osallistuneet kaikki potilaat arvioitiin sekä HUSin että Braden Scale -riskiarviointimenetelmillä. Riskiarvioinnit suoritti kaksi hoitajaa tietämättä toistensa arvioinnin tulosta. Ihon kuntoa seurattiin pitkin sairaalahoitoa. Tutkimuksessa myös kirjattiin potilaille tehdyt ennaltaehkäisevät hoitomenetelmät.

Tutkimuksen potilaista 1,6 prosentille eli 10:lle kehittyi painevaurio sairaalahoidon aikana. Korkean riskin potilaat saivat painevaurion todennäköisemmin kuin matalan riskin potilaat. Heikkilä arvelee painevaurioiden vähäisen määrän johtuneen siitä, että tutkimuksen potilaat olivat todennäköisesti keskimääräistä hyväkuntoisempia.

Kahden käytetyn arviointimenetelmän välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa. Molemmat riskinarviointimenetelmät tunnistivat hyvin painevaurioriskissä olevat potilaat. HUSin menetelmän herkkyys oli 75 prosenttia ja tarkkuus 40 prosenttia.

HUSin Estä painevaurio -toimintamalli osoittautui siis hyödylliseksi aikuisten painevaurion riskin arvioinnissa sairaalahoidossa.

”Tämä oli kehittämämme toimintamallin ensimmäinen tutkimus. Tarvitsemme lisää tietoa työkalun luotettavuudesta ja sopivuudesta erityyppisille potilaille ja eri hoitotilanteisiin”, Heikkilä sanoo.

HUSissa kehitetyssä painevaurioiden riskinarviointityökalun kehitystyössä on ollut mukana 4 000 potilasta 23:sta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköistä, 900 sairaanhoitajaa sekä HUSin painevauriotyöryhmä. Riskinarviota tehtäessä tutkitaan potilaan ihon kunto, liikuntakyky ja alaraajojen verenkierto.

Tutkimusartikkeli: Validation of the Helsinki University Hospital prevent pressure Injury Risk Assessment Tool: a prospective observational study

---

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.