Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 20.8.2020 15:00

Juuri julkaistu: Mitokondrioistako lääke lihavuuteen?

Professori Kirsi Pietiläinen hoitaa lihavuuteen sairastuneita, selvittää lihavuuden syitä ja etsii uusia hoitokeinoja.

Mikä on mitokondrio?

Mitokondriot ovat solujen moottoreita, jotka käsittelevät ravinnon solujen tarvitsemaksi energiaksi. Ne myös tuottavat elimistölle rakennus­palikoita ja vaikuttavat aineen­vaihduntaan.

Aivot käyttävät älypuhe­linta, mutta elimistö elää vielä kivikautta – ja lihoo. Ylipainosta on tullut kansanterveydellinen ongelma: suomalaisista jo yli 70 prosenttia on ylipainoisia. Kun ylipaino etenee lihavuudeksi, kehittyy useimmille lisäsairauksia, kuten tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitauteja, nivelongelmia tai rasvamaksa. Ja yhä useampi meistä on yhä lihavampi.

Mutta miksi jotkut lihovat herkemmin kuin toiset? Miksi kaikki eivät sairastu liikakilojen seurauksena? Eikö ratkaisua löydy tälle vuosia jatkuneelle suomalaisten lihomiselle?

”Teemme lihavuuden tutkimusta isolla haavilla ja etsimme vastauksia isoihin kysymyksin monella eri tasolla”, Helsin­gin yliopiston kliinisen metabolian professori ja HUS Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen sanoo.

Pietiläisen tutkimustehdas paitsi tuottaa molekyylitason tieteellistä tietoa, myös luo uusia hoitokäytäntöjä sekä kouluttaa lääkäreitä ja tutkijoita useilta eri aloilta. 

Lihavuuden seuraukset yksilöllisiä

Uusia latuja avaava tutkimustyö vaatii usein monen tutkijasukupolven uurastuksen. Kirsi Pietiläisen lihavuustutkimukset alkoivat jo 1990-luvulla, jolloin hän sai käyttöönsä professori Jaakko Kaprion laajat kaksosten seuranta-aineistot 1970-luvulta. 

Pietiläisen tutkimusryhmä on täydentänyt Kaprion aineistoa keräämällä ainutlaatuisen kudosnäytepankin kaksosilta, joista toinen on lihava, toinen laiha. Näytteiden avulla on tutkittu muun muassa kaksosten välisiä eroja rasva­kudoksen aineenvaihdunnassa ja mito­kondrioiden toiminnassa: lihavilta kaksosilta löytyi rasvakudoksen mitokondrioista toimintahäiriöitä. 

”Kudossolujen mitokondriot päättävät, mitä kaikelle energialle tehdään, mutta joillakin mitokondriot menivät yllättävän varhain tukkoon. Ja tästä on ikäviä jälki­seurauksia, kuten tyypin 2 diabetes tai rasvamaksa”, Pietiläinen kertoo.

”Toimintahäiriöiden vaikeusaste kuitenkin vaihtelee eri henkilöillä. Lihavilla, joilla mitokondrioiden toimintahäiriöt olivat lievempiä, ei esiinny diabeteksen tai verisuonisairauksien esiasteita.” Pietiläisen 20-henkinen tutkimusryhmä on ollut 2019 loppuun asti osa Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä, FinMIT:ä ja se tekee tiivistä yhteistyötä arvostetun mitokondrioasiantuntija, akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran kanssa. 

”Työnjaossamme minun tutkimusryhmäni keskittyy siihen, miten lihavuus vaikuttaa mitokondrioiden toimintaan ja mikäli mitokondriotutkimuksessa täytyy tehdä ihmisillä interventioita, mallinnamme ne tutkijoiden käyttöön.”  

Laihduttamisen vaikutus mitokondrioihin

Tietämystä lihavuuden sekä laihduttamisen vaikutuksista syvenee edelleen. Pietiläinen tutkii, miten laihdutus vaikuttaa sekä palautuvatko lihavuuden aikana tapahtuneet muutokset mitokondrioissa ennalleen laihdutettaessa.

”Tällä hetkellä otetaan erilaisilta ihmisiltä niin paljon kudosnäytteitä kuin vain voidaan: rasvakudosta, lihaskudosta, verta, ihoa, virtsaa ja sylkeä. Lihavuusleikkauksissa päästään lisäksi ottamaan näytteitä vatsaontelosta,  suolesta ja maksasta.” 

HUSin ja Helsingin yliopiston yhteistyö on tiivistä lihavuuden hoito- ja tutkimustiimien, erityisesti gastrokirurgi Anne Juutin tiimin, kanssa. 

Lihavuusleikkauksilla suuri vaikutus

Lihavuusleikkaukset ovat tehokas tapa hoitaa lihavuutta ja Pietiläinen on todistanut, että mitokondrioiden häiriintynyt toiminta paranee leikkauksen jälkeen. Lisäksi suolistohormoni ja sappi­happoarvot paranevat. Mutta laihduttamisella ei ole saatu samaa tulosta. ”Mitokondrioiden toiminta palautuu tavanomaisen laihduttamisen yhteydessä. Nyt tutkimme, miten mitokondrioiden toiminta muuttuu lihavuusleikkauksessa”, Pietiläinen kertoo.

Pietiläinen myös etsii merkkiaineita, joiden avulla voi päätellä lihomisen riskiä, jonka tiedetään jo geneettisestikin kovin yksilöllinen: perimä kun vaikuttaa ruokahaluun. Toiveena on tulevaisuudessa vaikuttaa suoraan myös mitokondrioiden toimintaan. 

”Jos pystyisimme selvittämään mito­kondrioiden aktiivisuuden ennen laihduttamista, voisimme myös selvittää, millaista mitokondrioita aktivoivaa hoitoa hän tarvitsee laihtuakseen. Jos mitokondriot toimivat hyvin, ei apua välttämättä tarvita”, Pietiläinen sanoo.

Painonhallintatalosta tutkimukseen

Lihavuus on useasta seikasta johtuva sairaus, joten sitä täytyy myös hoitaa monin eri menetelmin. Pietiläisen ­HUSissa toimiva tiimi on kehittänyt ­Painonhallintataloon verkossa tapahtuvan valmennuksen, jonka avulla vaikeasti ylipainoisia potilaita tuetaan ja ohjataan elämäntapamuutokseen. 

Maksuttomaan virtuaalivalmennukseen voi osallistua lääkärin lähetteellä. Sivustolta löytyy vuoden pituisen terveyslaihdutus- eli elintapavalmennus-digihoitopolun lisäksi myös lihavuusleikkaus-digihoitopolku, joka aukeaa potilaille noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua leikkauspäivää ja kestää noin vuoden.

Painonhallintataloon osallistuvia valmennettavia pyydetään mukaan tutkimushenkilöiksi. ”Tarkoituksenamme on selvittää, mikä ennustaa laihtumista ja onnistumista pitkäaikaisessa painonhallinnassa.”

Painonhallintatalon palveluiden on arvioitu vähentävän lihavuuden hoidon kustannuksia noin neljännekseen.

Monitekijäinen sairaus

Lihavuutta hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, mutta hankalahoitoiset tai monisairaat potilaat lähetetään erikoissairaanhoitoon. Kirsi Pietiläinen toimii HUS Lihavuuskeskuksen ylilääkärinä ja on siten kosketuksissa lihavuuden hoitoon myös käytännössä.

Lihavuus on monimuotoinen koko elimistön sairaus, johon liittyy myös ajattelutapoihin, tunne-elämään ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Liha­vuutta hoidetaan yhä enemmän kannustavassa ja hyväksyvässä hengessä. Pyritään kokonaisvaltaiseen elintapahoitoon.

”Hoito pyritään rakentamaan jokaiselle palasista, joissa ruokavalion lisäksi stressihallinta, uni, liikunta ja psykologia ovat tärkeitä, kertoo ­Pietiläinen.

Elintapahoidon suunnittelee siihen perehtynyt terveydenhuollon moniammatillinen tiimi, johon tulisi kuulua lääkäri, hoitaja, ravitsemusterapeutti sekä psykologi ja fysioterapeutti, tai heitä voidaan konsultoida.

Tuloksia

  • ​Mikä laskee lihavan veren kolesteroli- ja sokeriarvoja?
  • Liikunnalla ei voi kokonaan korjata lihavuuden vaikutuksia.
  • Hapenottokyvyllä on vähän merkitystä.
  • Painoindeksi ja kehon rasvan määrä vaikuttavat arvoihin.​

 

Teksti: Teija Riikola.

Artikkeli on osa Juuri julkaistu -artikkeleista koostettua julkaisua.​​​