Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 25.11.2020 10.34

Juuri julkaistu: Levinneen borrelioosin epäilys on väärä jopa puolella potilaista

Asiasanat:
  • tutkimus
  • ihottuma

Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista. Joka kolmannella oireet johtivat uuteen diagnoosiin ja joka viidennellä oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta.

nainen raapii kättään

Borrelioosin toteaminen voi olla vaativaa ja HUSin infektiotautien klinikkaan tulee asiasta vuosittain lukuisia borrelioosiin liittyviä konsultaatiopyyntöjä.

Borrelioosin selkein oire on yleensä 12 viikon kuluttua punkin puremasta ilmenevä laajeneva punainen ihottuma, jolloin infektio hoidetaan antibiootein. Tässä vaiheessa vasta-aineita ei yleensä ole ehtinyt muodostua, eikä varhaisvaiheen ihoborrelioosin diagnostiikassa suositella vasta-ainetestausta.

Punkin purema saattaa kuitenkin jäädä huomaamatta, ihottumaa ei aina tule ja viikkojen kuluttua tartunnasta voi ilmetä flunssankaltaisia oireita. Osalle potilaista voi kehittyä myös muita oireita, joista yleisimpiä ovat neurologiset oireet ja niveltulehdukset.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa kerättiin potilasasiakirjoista tietoa niistä potilaista, joista oli konsultoitu HUSin infektiotautien klinikkaa oletetun myöhäisvaiheen borrelioosin vuoksi vuoden 2013 aikana.

”Halusimme tietää, mitä potilaillemme kuuluu selvittämällä, mikä sairaus oli niiden potilaiden oireiden taustalla, joilla ei ollutkaan borrelioosia”, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela HUSin Tulehduskeskuksesta kertoo.

Oirehtiva sairaus jäi borrelioosiepäilyn varjoon

Potilaat luokiteltiin borrelioosidiagnoosin varmuusasteen mukaan. Tutkimuksen 256 potilaasta borrelioosi oli 26 %:lla varma tai todennäköinen, 25 %:lla mahdollinen ja 47 %:lla epätodennäköinen.

Tutkimuksessa huomioitiin potilaan oireet, ihomuutokset ja laboratoriotestien tulokset. Lisäksi potilaiden terveyttä seurattiin neljän vuoden ajan ja selvitettiin diagnosoidut sairaudet niin julkisen, yksityisen kuin työterveyshuollonkin potilasasiakirjoista.

Tutkimuksessa löydettiin taustaoireiden perusteella aivan uusi diagnoosi peräti noin 30 %:lle potilaista ja aiemmin diagnosoidut sairaudet aiheuttivat ainakin joitakin oireista 19 %:lle potilaista. Jopa puolella potilaista borrelioosiepäilys oli siis väärä.

”Borrelioosia muistuttavat oireet johtuivatkin heillä lopulta muista sairauksista. Tämä on meille tärkeä tieto, sillä turhia antibioottikuureja tulee välttää ja tietenkin päästä hoitamaan sitä sairautta, joka on oireiden taustalla”, Elisa Kortela summaa.

Virheellisesti borrelioosiksi luultujen oireiden taustalla oli useimmiten jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen, psykologinen tai toiminnallinen ongelma.

”Jos potilaalle ei ilmaannu leviävää borreliabakteerin aiheuttamaa ihottumaa tai kahden kuukauden sisällä oireiden alusta vasta-aineita, ei saa jäädä kiinni borrelioosidiagnoosiin”, Kortela sanoo.

Suomalaiset saavat vuosittain arviolta 500 000 punkin puremaa. Laboratoriotestillä varmistettuja borreliainfektiota ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain 2 000 ja niiden määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Tutkimusartikkeli: Suspicion of Lyme borreliosis in patients referred to an infectious diseases clinic: what did the patients really have?

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. 

Teksti: Teija Riikola