Juuri julkaistu: Konstit ovat monet myös allergioiden suitsemisessa
Allergiaohjelman lopputuloksia odotellessa tutkimus vie allergian hoitoa jälleen uusille urille.
Suomalaisten sietokyky heikentyi 1980-luvulta lähtien nopeasti, jolloin allergiat ja astma lisääntyivät huolestuttavasti. Allergioiden taustalla on kaupunkiympäristö: elimistömme ei osaa enää erottaa, miten reagoida oikein ärsykkeisiin. Olemme myös ylireagoineet itse allergiaan välttämällä kaikkea, mikä mahdollisesti voisi aiheuttaa oireita.
Kansallinen allergiaohjelma julkaistiin HUS Iho- ja allergiasairaalassa huhtikuussa 2008. Tavoitteeksi julistettiin allergioiden vähentäminen sekä allergian ja astman hoidon tehostaminen. Haluttiin myös vähentää allergeenien tarpeetonta välttämistä ja vahvistaa sietokykyä.
Ohjelma on nyt päättynyt ja se on tuottanut useita tutkimuksia sekä hoito-ohjeita niin allergikoille kuin eri organisaatioillekin ja koulutusta tuhansille terveydenhuollon ammattilaisille.
”Teemme kaikkemme, jotta me allergialääkärit olisimme tarpeettomia. Silloin olemme onnistuneet”, projektin johtaja, kliinisen allergologian professori, ylilääkäri Mika Mäkelä HUS Iho- ja allergiasairaalasta sanoo.
Allergiasta aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset vähentyneet
Allergiaohjelman tuloksia vielä kootaan, mutta sekä ohjelman väliraportin että apteekkien allergiabarometrin mukaan voidaan sanoa, että allergioiden ja vaikeiden oireiden määrät ovat selkeästi vähentyneet.
Yli puolet allergiaohjelman potilaista kokee selviytyvänsä allergiansa tai astmansa kanssa aiempaa paremmin. Työperäiset allergiat ovat vähentyneet 40 % ja ruoka-aineallergioiden haitat 50 %, vaikka ruoka-aineita vältetään yhä harvemmin.
Allergiasta ja astmasta aiheutuvat suorat terveydenhuollon ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 15 prosenttia allergia- ja astmaohjelman puolivälissä ja kustannukset laskevat edelleen, ovathan astmasta johtuvat ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve puolittuneet.
Tutkimuksia on julkaistu esimerkiksi välttämisruokavalioista ja siedätyksestä. Allergiaohjelman aikana lasten allergiaruokavaliot ovat vähentyneet eri paikkakunnilla 50–70 % ja mikä parasta: perheiden ja lasten elämä on helpottunut.
”Aiemmin välttämisruokavalioihin mentiin herkästi, vaikka lapsella ei olisi edes juuri tunnistettu oireita. Nyt tavoitteena on immunologisen toleranssin lisääminen ja terveyden tukeminen. Välttämisruokavalio tulee ottaa käyttöön vain perustelluissa tapauksissa”, Mäkelä sanoo.
Suomessa allergisilla lapsilla ei lainkaan anafylaktisia kuolemia
Siedätettäessä allergeenia annetaan vähitellen suurenevina annoksina, jolloin elimistö oppii vähentämään liiallista reaktiotaan allergeeniin. Maitoallergia ohittuu yleensä varhaislapsuudessa, mutta jatkuessaan lähelle kouluikää, kokeillaan siedätyshoitoa maidolla.
HUSissa onkin selvitetty siedätyksen vaikutuksia maitoallergiaan sekä määritelty maitoallergian siedätyshoidon onnistumiseen vaikuttavat tekijät eli keille siedätyshoito kannattaa aloittaa ja keitä ovat riskipotilaat. Lisäksi ovat meneillään tutkimukset vehnä-, kananmuna- ja maapähkinäallergioiden siedätyksestä.
”Olen ylpeä siitä, että toisin kuin muissa maissa, Suomessa ei allergisilla lapsilla ole lainkaan anafylaktisia kuolemia. Tämä kertoo siitä, että allergianhoidon järjestelmä ja ohjaus toimivat.”
Parhaillaan kehitetään astmaan uutta monitorointimenetelmää ja potilaiden ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi on aloitettu lääketutkimuksia teini-ikäisillä, joilla tehdään harvoin lääketutkimuksia.
”On tärkeää hoitaa allergioita oikein. Vakavat allergiat on hoidettava hyvin ja perusteltuja allergian aiheuttajia on jatkossakin vältettävä. Vakavia allergioita ja astmaa on edelleen, joten tehokkaampien lääkkeiden kehitystyötä on jatkettava”, Mäkelä toteaa.
Allergiaohjelman päätavoitteet
- Ehkäistä allergiaoireiden kehittymistäLisätä väestön sietokykyä allergeeneille
- Parantaa allergian diagnostiikkaa ja sen laatuaVähentää työperäisiä allergioita
- Käyttää voimavaroja vaikeiden allergioiden hoitoon ja oireiden pahenemisen estämiseen
- Vähentää allergisten sairauksien aiheuttamia kustannuksia
Teksti: Teija Riikola.
Artikkeli on osa Juuri julkaistu -artikkeleista koostettua julkaisua.