Juuri julkaistu: Bakteeritulehdukset yhteydessä kohonneeseen sepelvaltimotautiriskiin tyypin 1 diabetesta sairastavilla
Antibiooteilla hoidettu bakteeritulehdus on yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin riskiin tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, miten infektiot vaikuttavat riskiin.
Tiedetään, että korkean verenpaineen, kolesterolin ja tupakoinnin lisäksi diabetes lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Epäselvää on sen sijaan ollut, lisäävätkö eri bakteeri-infektiot riskiä sairastua sepelvaltimotautiin varsinkin diabeetikoilla, joilla on keskimääräistä enemmän infektioita.
HUSissa tutkittiin bakteeri-infektioiden yhteyttä sepelvaltimotautiin tyypin 1 diabeetikoilla. Tutkimuksen tuloksena on, että antibiooteilla hoidetut bakteeri-infektiot ovat yhteydessä kohonneeseen sepelvaltimotautiriskiin tyypin 1 diabetesta sairastavilla.
”Tutkimuksemme tulokset ovat tilastollisesti merkittävät, vaikka otimme huomioon perinteiset sepelvaltimotaudin riskitekijät. Tutkimuksessa antibioottiostokset ovat itsenäinen riskitekijä sepelvaltimotautitapahtumalle”, HUS Akuutissa anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva Rasmus Simonsen FinnDiane-tutkimusryhmästä täsmentää.
Journal of Internal Medicine -tiedelehdessä juuri julkaistu artikkeli on osa lääketieteen lisensiaatti Simonsenin Helsingin yliopistolle tekeillä olevaa väitöskirjaa.
Seurantatutkimus 20 vuoden ajalta
Poikkeuksellisen pitkässä seurantatutkimuksessa oli mukana 3781 tyypin 1 diabetesta sairastavaa. Heidän tietonsa koottiin suomalaisen FinnDiane-diabetestutkimuksen rekisteristä ajalta 1995–2015.
FinnDiane-tutkimuksesta saatiin tietoa diabetesta sairastavien sepelvaltimotaudin muista riskitekijöistä sekä verenkierrossa esiintyvistä lipopolysakkarideista, jotka ovat peräisin gram-negatiivisten bakteereiden ulkokalvoilta. Tiedot sepelvaltimotautiin liittyvistä hoitotapahtumista etsittiin Suomen sairaalarekisteristä. Tiedot bakteeri-infektioiden hoitoon ostetuista antibiooteista saatiin Kelan lääkeostorekisteristä.
Tutkimuksen potilaista noin 10 prosentilla eli 370:llä oli ollut jokin sepelvaltimotautiin liittyvä hoitotapahtuma ja keskimäärin enemmän antibioottiostoja kuin niillä potilailla, jotka eivät olleet sepelvaltimotaudin vuoksi sairaalahoidossa.
Hoitokäytäntöihin ei tulossa muutoksia
Tutkimuskysymykseen saatiin vastaukseksi, että antibiooteilla hoidetut bakteeritulehdukset olivat itsenäinen riskitekijä sepelvaltimotaudille ja jokainen antibiooteilla hoidettu tulehdus vuodessa liittyi 20 prosentin kohonneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin.
Simonsen korostaa, että tutkimuksen tulos kertoo kahden ilmiön eli antibioottiostosten ja sepelvaltimotaudin yhteydestä, mutta ei syy-seuraussuhteesta niiden välillä.
”Emme vielä tämän tutkimuksen perusteella tiedä, lisäsikö riskiä yksin infektio, antibiootti vai molemmat yhdessä. Suurentuneen riskin taustalla voi olla myös elimistöä rasittava sekä akuutti että krooninen tulehdusreaktiokin. Tutkimuksemme ei siis vaikuta hoitosuosituksiin, vaan avaa ovet jatkotutkimuksille, joilla voidaan selvittää erikseen antibioottien ja infektioiden vaikutukset sepelvaltimotautiriskiin”, Rasmus Simonsen painottaa.
”Antibiootit ovat olennainen osa bakteeri-infektion hoitoa ja antibioottikuuri on edelleen otettava ohjeiden mukaisesti. Diabetespotilaiden on tärkeää myös edelleen ehkäistä infektioita huolehtimalla muun muassa ehjästä ihosta ja rokotuksista.”
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola