Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 11.9.2020 10:30

Jokaiselle tarvitsemaansa hoitoa

Asiasanat:
  • artikkeli
  • Husari

Yhdenvertaisuus on HUSin kolmesta arvosta kaikkein perustavanlaatuisin. Se on myös johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven omassa arvomaailmassa tärkein arvo.

Markku Mäkijärvi

Yhdenvertaisuus ei tarkoita samaa kuin tasa-arvo. Yhdenvertaisessa hoidossa jokaista hoidetaan tarpeen mukaan, tasa-arvoisessa hoidossa kaikki hoidettaisiin samalla tavalla.

”Yhdenvertaisuus on ikivihreä arvo HUSissa. Samantyyppinen arvo, tasa-arvoisuus, on ollut olemassa aina. Yhdenvertaisuus löytyy Suomen perustuslaistakin: kansalaiset ovat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia lain edessä ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen suhteen. Esimerkiksi lompakon paksuudella ei ole merkitystä hoidon saannissa”, Markku Mäkijärvi sanoo.

HUSin strategiassa yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että kaikille potilasryhmille turvataan yhdenvertainen hoitoon pääsy. Kaikki kansalaiset, joilla on jokin sairaus tai hoidon tai tutkimuksen tarve, saavat tarvitsemansa palvelun. 

”Tasa-arvosta yhdenvertainen hoitoon pääsy eroaa siinä, että potilaiden tilanteet ovat erilaisia. Toinen tarvitsee enemmän tutkimuksia tai hoivaa kuin toinen. Yhdenvertaisuus takaa sen, että HUSissa saadun hoidon jälkeen kaikki ovat samalla viivalla. Jokainen potilas saa juuri sen verran hoitoa kuin tarvitsee”, Mäkijärvi täsmentää.

Potilaita on hoidettava yhdenvertaisesti myös iästä riippumatta. On kuitenkin syytä muistaa, että potilaan ennuste on yksi hoitopäätöksiin vaikuttava tekijä, ja siinä ikä on usein merkittävässä roolissa.

Tulkinta yhdenvertaisuudesta ei aina itsestään selvää

Mäkijärvi suosittelee kaikkia välillä istumaan alas ja pohtimaan, mitä yhdenvertaisuus todella tarkoittaa tässä sairaalassa ja tämän potilaan kohdalla suhteessa muihin. Tulkinnat kun eivät aina ole itsestään selviä. 

Esimerkkinä Mäkijärvi mainitsee syövän hoidon ja tekonivelleikkaukset. Lähtökohtaisesti nämä hoidot ovat hyvin erilaisia ja syövän hoidon saattaisi kokea tärkeämmäksi kuin tekonivelleikkauksen.

”Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan meidän pitää ajatella asiaa yksilön ja hänen elämänsä kannalta. Kun resursseja on riittävästi ja potilaita on mahdollista tutkia lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä, yhdenvertaisuuden toteuttaminen on melko helppoa. Kun resurssit vähenevät ja jonot kasvavat, joudutaan tekemään valintoja. Silloin yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen käy vaikeammaksi.”

Koronavirusepidemia haastaa yhdenvertaisuutta

Niukkuuden vallitessa tarvitaan enemmän tietoa päätöksenteon pohjaksi sekä riittävä yksimielisyys siitä, miten potilaat hoidetaan ja toiminnot resurssoidaan. Koronavirusepidemia on Mäkijärven mukaan hyvä esimerkki tilanteesta, jossa yhdenvertaisuusperiaatteen eteen joutuu tekemään enemmän töitä.

Koronavirusepidemian myötä henkilöstöä on jouduttu siirtämään leikkausosastoilta tehohoitoon ja koronavuodeosastoille, mikä on tarkoittanut sitä, että kiireetöntä leikkausta odottavat potilaat ovat jääneet jonoon. Vaikka yhdenvertaisuus ei tässä tilanteessa toteudu, tämä on Mäkijärven mielestä ollut ainoa vaihtoehto selviytyä koronavirusepidemian hoidosta.

”Olemme saaneet todella vähän palautetta, jossa olisi kyseenalaistettu toiminnan muutoksia nyt korona-aikana. Suomalaiset ovat hyväksyneet, että nyt eletään poikkeusaikaa ja muut asiat jäävät odottamaan”, Mäkijärvi sanoo.

HUSin strategiassa toinen näkökulma yhdenvertaisuuteen on henkilöstön ja sidosryhmien yhdenvertainen kohtelu. Koronavirusepidemian aikana moni hoitaja ja lääkäri on joutunut vaihtamaan normaalista työstään koronaviruspotilaiden hoitoon. Työtehtävät ja osaamisvaatimukset ovat muuttuneet ja moni työskentelee pitkään epämukavuusalueellaan. Toisaalta moni on voinut jatkaa tavallista työtään jopa rauhallisemmassa tahdissa, kun vastaanottoaikoja on siirretty.

”Yhdenvertaisuuden näkökulmasta nämä kaksi työntekijäryhmää ovat aika erilaisessa asemassa. Tämä on kuitenkin ymmärretty hyvin, mistä tietysti henkilöstölle kiitos ja suuri arvostus”, Mäkijärvi sanoo.

Pyrittävä parempaan kuin eilen

Terveydenhuollossa yhdenvertaisuus korostuu toki myös siinä, että erityisryhmien tarpeet huomioidaan palveluissa. Siinä missä rakennuksista tehdään esteettömiä, on myös erikoissairaanhoidon palvelujen oltava kaikkien saatavilla yhdenvertaisesti.

”Tässä meillä on varmasti parannettavaa ja kaikista epäkohdista emme ehkä edes tiedä tai pysty mittaamaan niitä. On kuitenkin tärkeää tiedostaa asia ja pyrkiä jatkuvasti parempaan kuin eilen. Nämä potilasryhmät eivät ole kovin suuria, joten toiminnan suunnittelussa ja budjetoinnissa ne saattavat jäädä taka-alalle. Näin ei saisi käydä”, Mäkijärvi toteaa.

Yhdenvertaisuus ulottuu myös alueellisesti ja kielellisesti yhdenvertaiseen palvelutuotantoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelun saatavuus tai laatu ei riipu siitä, missä asut tai mitä kieltä puhut. Kaikkien potilaiden on saatava palvelut, sillä kielellä, jolla he pystyvät kommunikoimaan. Mäkijärvi muistuttaa myös vuorovaikutuksen laadusta.

”Vuorovaikutuksessa ei saisi tapahtua virheitä ja vuorovaikutuksen pitäisi olla ystävällistä ja empaattista kielestä riippumatta. Tämä toteutuu HUSissa aika hyvin, mutta joidenkin kielivähemmistöjen kohdalla tässä on vielä parannettavaa.”

Mäkijärvi kiittelee uutta teknologiaa, joka mahdollistaa muun muassa etätulkkauksen ja muut digitaaliset palvelut, joiden avulla yhdenvertaisuus voi toteutua.

”Kaikki mikä kyetään tekemään erojen tasaamiseksi, tulee tehdä”, Mäkijärvi sanoo.

Teksti: Suvi Huttunen

Kuva: Matti Snellman

Yhdenvertainen tiedonsaanti tärkeää myös korona-aikana

HUSin kaikki tulkkaukset muutettiin etätulkkauksiksi maaliskuun puolivälistä alkaen, kun koronavirusepidemia laajeni. Ainoastaan kuurosokeiden tulkkaukset tehdään edelleen paikan päällä. 

HUSin tulkkauksia järjestää A-Tulkkaus Oy, joka on tarjonnut koronavirusepidemian aikana ilmoitus-, puhelin- ja videotulkkauksia. 

”Usein esimerkiksi leikkaussaliin ja psykiatrisiin käynteihin on pyydetty läsnäolotulkkausta, ja etätulkkausta on käytetty vain hätätilanteissa ja huonona läsnäolotulkkauksen korvikkeena. Nyt etätulkkausta on käytetty näissäkin yksiköissä moninkertaisesti”, asiakaspalveluvastaava Eija Immonen A-Tulkkauksesta kertoo.

”Tämä rohkaisee meitä entisestään kehittämään etätulkkausmuotoja kriisin jälkeenkin.”

Viittomakielinen potilas arvioi tulkin tarpeen

Viittomakieliset törmäävät usein siihen, että tarvetta tulkkaukselle ei aina täysin ymmärretä. Kun vantaalainen Anne Sjöroos oli viikon sairaalahoidossa, hän tunsi joutuvansa perustelemaan päivittäin, miksi haluaa tulkin paikalle.

“Minulle sanottiin, että kyllähän me tässä pärjätään. Olennaista on kuitenkin se, että hoitohenkilökunta ei voi määritellä minun puolestani, pärjätäänkö ilman tulkkia vai ei”, sanoo Sjöroos. 

“Osaan hyvin suomea ja pärjään kirjoittamalla tai huulilta lukemalla, jos jutellaan helpoista asioista, kuten suihkuun lähdöstä. Mutta kun puhutaan terveydentilastani, haluan ymmärtää asiat varmasti oikein.” 

Erityisesti sairaalassa tietoa on tärkeä saada omalla äidinkielellä. On hyvä myös muistaa, että kaikilla kuuroilla suomen kielen taito ei ole vahva.

Koronavirusepidemian aikana viittomakielen tulkkaus hoidetaan etänä Chabla-sovelluksen kautta. Se ladataan älylaitteeseen ennen tulkkaustilannetta. 

Koronaviestintää kymmenellä kielellä 

Tiedonsaannin tueksi HUS on tuottanut koronavirusepidemiasta kaksi kansantajuista videota, jotka käännettiin 10 kielelle.

Aloite videoista tuli alun perin Suomen somaliyhteisöltä, joka kaipasi selkeää somalinkielistä informaatiota koronaviruksesta. Erityisen suosittuja videoita olivat somaliankielisten lisäksi arabia, venäjä sekä viittomakieli.

Teksti: Maria Svenström, Heli Vanhatupa

Se tvåspråkigheten som en möjlighet

På HUS är det viktigt att erbjuda god vård på finska och svenska. För att säkerställa och utveckla denna verksamhet finns det personer som arbetar för tvåspråkigheten på HUS. En av dem är utvecklingschef Pia Stoltzenberg. Hennes mångsidiga och hårda utvecklingsarbete belönades i maj med Svenska Kulturfondens stipendium för främjande av finlandssvensk journalistik inom medicin. Stipendiet kan inte sökas.

Stoltzenberg uskoo, että HUSin kaksikielistä potentiaalia voisi hyödyntää vielä tehokkaammin tuomalla ruotsia puhuva henkilöstö ja potilaat parhaalla mahdollisella tavalla yhteen. Henkilöstön kielitaito on HUSissa tärkeää ja sitä halutaan tukea konkreettisin keinoin. Yksiköille on esimerkiksi nimetty omat kielilähettiläänsä, joiden kanssa voi keskustella ruotsiksi tai suomeksi tutussa ympäristössä. Kielitaitoa voi kehittää ilmaisilla kursseilla, ja työskentelyä tukevat tarkat sanalistat sekä -kirjat.

Enligt Stoltzenberg är det viktigt att se tvåspråkigheten som en möjlighet. Hon påpekar att vi inte borde vara så stränga med oss själva när vi talar ett främmande språk. 

”Att tala någon annans modersmål ger en signal om att man bryr sig om. Då är enskilda ord eller grammatik inte det viktiga.” 

Kuulijan rohkaiseva asenne kannustaa puhujaa harjoittelemaan ja käyttämään kieltä. Meillä kaikilla onkin mahdollisuus tällä tavoin edistää positiivisella tavalla kaksikielisyyttä HUSissa.

Teksti: Sofia Dahlskog​

Husari 3/2020