Johtamisen kehittäminen toi konkreettisia työkaluja esihenkilöiden arkeen
Vuoden kestäneen projektin tavoitteena oli tuoda konkreettista tukea esihenkilötyöhön HUSissa ja mahdollistaa tasalaatuinen hyvä johtaminen. Pilotissa mukana olleet yksiköt olivat tyytyväisiä uusiin työkaluihin.
Projektin pääpaino oli lähijohtamisen edellytysten varmistamisessa, koska sillä on suuri vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin. Johtotähtenä toimi halu lisätä mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen johtamiseen ja arjen kohtaamisiin.
Yksi tunnistetuista haasteista oli esihenkilöiden työnkuvan laajuus sekä epäselvyydet työnjaossa. Tämä johtaa työmäärän kasvuun ja esihenkilöiden kuormittumiseen. Tällöin ihmisten johtamiseen ei jää riittävästi aikaa.
Avuksi kehitettiin Esihenkilön työtehtävät -työkalu, jonka avulla on mahdollista selkeyttää ja priorisoida työtehtäviä. Uutta työkalussa on, että työtehtävät on jaettu eri luokkiin sen mukaan, kuka kantaa päävastuun niiden suorittamisesta. Työkalun avulla voidaan kuvata lähijohtamisen verkosto ja eri toimijoiden välinen työnjako.
”Työkalua testanneet esihenkilöt kokivat tärkeänä oman työn ääreen pysähtymisen ja työajan käytön pohtimisen. Erityisen tärkeäksi nousi niiden henkilöiden tunnistaminen, jotka voivat osallistua ja ottaa vastuuta eri tehtävien suorittamisesta. Näin esihenkilö saa tukea työhönsä ja työtaakka kevenee”, kertoo projektipäällikkö Katja Koskinen.
Esihenkilön vastuulle suositellaan korkeintaan 40 työntekijää
Työntekijät ovat pääosin tyytyväisiä lähijohtamiseen HUSissa. Tyytyväisyys kuitenkin laskee yksikkökoon kasvaessa. Isojen yksiköiden hyötyjä ovat toiminnan joustavuus ja työn monipuolistuminen. Suurimmat henkilöstömäärät ovat yksiköissä, joissa tarjotaan hoitoa ympäri vuorokauden kuten teho-osastot, päivystykset ja synnytysosastot.
”Toimenpiteiksi suurten yksiköiden osalta suosittelemme yksiköiden jakamista, esihenkilöiden pari- tai tiimityöskentelyä tai esihenkilötyötä avustavan henkilöstön lisäämistä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi apulaisosastonhoitaja, sihteeri tai palvelusuunnittelija”, sanoo Koskinen.
Projektissa tehtyjen havaintojen pohjalta esitettiin toimenpide-ehdotuksia johtamisen ja esihenkilötyön edellytysten varmistamiseksi. Moni niistä on toteutettavissa osana normaalia toimintaa ja kehittämistä.