Järeää varautumista sairaalakiinteistöissä
Asiasanat:Varautuminen koronavirusepidemiaan on vaatinut nopeatempoista tilojen uudelleen varustelua sekä isoja muutostöitä sairaalakiinteistöissä. Tehohoitokapasiteetin moninkertaistamiseksi yhteistyötä on tehty laajalla rintamalla.
Meilahden P2-pysäköintihallin C-osaan pystytettin ja varusteltiin varasairaalan mallitiloja. Sitä ennen C-osa suljettiin pysäköinniltä ja siivottiin huolellisesti muun muassa pesemällä tilat ja puhdistamalla ilmanvaihtokanavat ja viemärit.
Kun HUSissa käynnistettiin maaliskuussa poikkeusjärjestelyjen suunnittelu, johti se kiivaaseen työjaksoon myös kiinteistöpuolella.
”Perustimme HUS Tilakeskuksen kanssa heti yhteisen koronavarautumisryhmän. Halusimme varmistua siitä, että pystymme vastaamaan mahdollisimman hyvin päivittäin tarkentuvaan tilannekuvaan ja sen meille tuomiin vaatimuksiin, kertoo HUS Kiinteistöjen toimitusjohtaja Juha Tiuraniemi.
Ensimmäisenä tarvittiin lisää testauspisteitä. Drive in -näytteenottoteltat pystytettiin ripeästi Meilahden ja Hyvinkään sairaala-alueille, myöhemmin muuallekin.
Tehohoitopaikkoja ennakoitiin tarvittavan normaalia enemmän. Tuli selvittää, mitä hoidon tarpeet edellyttävät tiloilta ja tekniikalta, ja millä aikataululla työt voidaan toteuttaa. Nopeinta oli muuntaa leikkaussali- ja heräämöpaikkoja tehohoitopaikoiksi.
Kirurginen sairaala varusteltiin pandemiakeskukseksi
Kun koronaviruspotilaiden hoito päätettiin keskittää Kirurgiseen sairaalaan, järjestettiin väistyville toiminnoille tilat pääosin Meilahdesta. Henkilökunnan väliaikaiset pukutilat pystytettiin epidemian vuoksi tyhjennettyyn Meilahden liikuntasaliin.
Kirurgisen sairaalan vanhat sairaalakaasupisteet huollettiin ja otettiin käyttöön. Samalla tehtiin ilmanvaihdon olosuhdesäätöä. Pistorasioita lisäämällä varmistettiin tehohoitopaikoille riittävä sähkönsyöttö ja tiloja eristettiin toisistaan rakentamalla suojauksia.
Merkittävää tehohoitopaikkojen lisäämistä suunniteltiin myös Jorvin sairaalaan. Kartoitusten ja alustavien valmistelujen jälkeen sinne saatiin valmiudet edetä tarvittaessa nopealla aikataululla.
Varasairaalan mallitilat rakennettiin maan alle
Meilahden P2-pysäköintihalliin suunniteltu varasairaala oli laajan yhteistyön koeponnistus tiukalla aikataululla. Sairaalan suunnittelu maanalaiseen pysäköintitilaan edellytti järeitä valmisteluja.
”Rakensimme uudet sairaalakaasuputkistot ja liitimme ne kampuksen verkostoon. Pysäköintilaitoksen tarpeita varten tehty ilmanvaihto oli myös korjattava, sillä se ei sellaisenaan soveltunut sairaalatoimintaan. Hallissa tehtiin myös vesijohto- ja viemäritöitä”, HUS Kiinteistöjen kunnossapitojohtaja Tapio Rautiainen kertoo.
Kun valmistelut oli tehty, hallin C-osaan pystytettiin kolme mallitelttaa yhdessä teltat vuokranneen Suomen Punaisen Ristin kanssa.
”Valmiudet varasairaalaan saavutettiin reilussa kuukaudessa niin, että toiminta saadaan tarvittaessa pystyyn parissa viikossa. Varsinainen varasairaala rakennetaan mallitiloja monistamalla”, kertoo HUS Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Juha Kataja.
Pysäköintihalliin mahtuu kolmekymmentä telttaa potilaille, henkilöstölle ja varusteille. Paikkoja vuodeosasto- tai tehohoitopotilaille tulisi noin 150.
”Varasairaalan valmistelutyö oli hyvää oppia kaikille. Samalla se osoitti aktiivisen vuoropuhelun tärkeyden eri toimijoiden välillä”, Kataja sanoo.
Koronavirusepidemia lisäsi sekajätettä
Suojavarusteiden lisääntynyt käyttö on nostanut sekajätteen määrää. Etenkin koronaviruspotilaita hoitavilla osastoilla määrät keskimäärin tuplaantuivat alkuvuoteen verrattuna.
Kysymyksiä alkoi tulla jätteiden lajittelusta ja turvallisesta käsittelystä.
”Alussa noin kolmannes työajasta meni jäteneuvontaan, jätehuollon koordinaatioon sekä selvityksiin. Kirjoitimme poikkeusajalle uusia jäteohjeita”, HUS Ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Jani Valkama sanoo.
Jätehuoltoketjua hiottiin eri osapuolten kanssa sopimalla esimerkiksi käytänteistä, aikatauluista ja reiteistä. Jätteiden keräysvälejä tihennettiin, osastoille tuotiin lisää jäteastioita ja ambulanssipihoille ja testauspisteiden läheisyyteen jätekontteja. Sekajäte pakattiin poikkeuksellisesti kahteen päällekkäiseen jätesäkkiin, jotta kuljetus on turvallista.
”Jätehuolto on poikkeusoloissakin sujunut hyvin. Yhteistyömme Ympäristökeskuksen, logistiikan ja laitoshuollon kanssa toimii hienosti”, jätehuoltoesimies Netta Kuisma HUS Kiinteistöistä sanoo.
Teksti: Mirkka Kujala ja Johanna Saukkomaa
Kuvat: Ville Männikkö
Husari 3/2020