Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 7.1.2019 11.56

Iltavirkkujen äitien perheissä vauvatkin taipuvaisia valvomaan

Suomalaistutkimus paljastaa, että etenkin äidin suosima vuorokausirytmi eli kronotyyppi on yhteydessä lapsen unirytmin kehitykseen. Pikkulapsikin valvoo, jos perhe valvoo.

THL:n, HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman osittain geneettisistä tekijöistä riippuvan kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Tutkimus perustuu CHILD-SLEEP-kohorttiin, joka on kerätty Pirkanmaalla 2011-2017.

Tutkimus osoitti, että iltavirkkujen äitien lapsilla on enemmän unirytmin kehityksen vaikeuksia kuin muilla. Isän kronotyypillä ei ollut vaikutusta.

Tutkimuksessa seurattiin 1220 äitiä ja 1116 isää, joiden unen laatua ja vuorokausirytmiä mitattiin kyselylomakkeilla raskauden aikana ja lapsen ollessa kolmen, kahdeksan, 18 ja 24 kuukauden ikäinen. Lasten unta mitattiin samoina aikoina.

Tutkimuksessa alle kaksivuotiailla lapsilla esiintyi samanlaista vuorokausirytmin iltapainotteisuutta kuin äidillä. Tämä näkyi vaikeutena asettua nukkumaan illalla ja myöhäisenä nukkumaanmenoaikana. Univaikeuksia raportoitiin myös enemmän.

Unipulmien esiintyvyys on korkeimmillaan kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, mutta niiden yhteyttä vanhempien vuorokausirytmiin ei ole aikaisemmin tutkittu.

LT, dosentti Juulia Paavonen kertoo, että aikuisten unitutkimuksista tiedetään, että iltavirkkuus ylipäätään on riski unettomuudelle, viivästyneelle unijaksolle ja myös päiväaikaiselle väsymykselle.

– Alle kaksivuotiaan vuorokausirytmin iltapainotteisuus ei vaikuttanut kokonaisunen määrään. Iltavirkun äidin vauvat nukkuvat pidempiä päiväunia, mikä sitten nipistää yöunen pituutta.

Perheen tottumuksia voi muuttaa

Ensimmäiset kaksi ikävuotta ovat tärkeitä lapsen unirytmin kehitykselle, jota perheen tottumukset säätelevät.

–Tutkimuksemme perusteella vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi unirytmin pulmia ja viivästynyttä vuorokausirytmin kehittymistä. Tämä ilmenee öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paavonen kertoo.

Hänen kokemuksensa mukaan unikouluja ei aina tarvita, vaan perheitä voi auttaa tekemään unenhuollollisia korjausliikkeitä.

– Tämä tutkimus ei anna vastauksia suoraan lapsen vuorokausityypistä, mutta koko perheen päivärytmin muutoksilla tuetaan myös lapsen unirytmin kehitystä. Se kehittyy osana perheen unirytmiä. Pikkulapsella on kovin vähän omia unirytmin säätelykeinoja, Paavonen huomauttaa.

Tutkimuksen tärkein tulos onkin se, että vauvaperheen arki vaikuttaa siihen, millaiseen unirytmiin lapsi asettuu.

Tutkimuksessa ovat olleet mukana THL, HUS, PSHP sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot.Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia, Gyllenbergin säätiö ja Lastentautien tutkimussäätiö.

Morales-Muñoz I, Partonen T, Saarenpää-Heikkilä O, Kylliäinen A, Pölkki P, Porkka-Heiskanen T, Paunio T, Paavonen E J.

The role of parental circadian preference in the onset of sleep difficulties in early childhood

http://www.lastentautientutkimuskeskus.fi/fi/etusivu 

 

teksti: Vuokko Maria Nummi

 

 

 

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.