Ideoista menestyviä yrityksiä ja tuotteita

Vain pienestä osasta lääketieteen tutkimuksessa tai kliinisessä työssä syntyneistä ideoista tai projekteista tulee konkreettisia, potilaita hyödyttäviä ratkaisuja. Suuri syy tähän on se, että tutkijoilla ei ole riittävää ymmärrystä liiketoiminnasta, rahoituksesta ja tuotekehityksestä.

SPARK-ohjelmassa yritysjohtajat ja sijoittajat tulevat kampukselle tukemaan projekteja ja antamaan tutkijoille liike-elämän näkemystä. Projektit esittäytyvät eri alojen ammattilaisille 3-4 kertaa vuodessa ja saavat sparrausta idean eteenpäin viemiseksi kohti konkreettista arvoa luovaa ratkaisua. Kaikki tiimit osallistuvat myös toistensa mentorointitapahtumiin ja oppivat samalla muiden tekemisistä ja niiden saamasta palautteesta. 

”SPARK-ohjelma auttaa tutkijoita työstämään tuloksiaan eteenpäin kohti kaupallisia sovelluksia. Tässä asiassa meillä on HUSissa parantamisen varaa”, tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta sanoo.

SPARKissa tiimeille on tarjolla apua ja tukea huippuyliopistojen ekosysteemeistä ympäri maailman. 

”Tiimit tapaavat mentorien lisäksi usein myös toisiaan ja oppivat toisiltaan. Tästä syntyy yhteisöllinen muisti siitä, miten onnistuneita ratkaisuja rakennetaan”, SPARK Finlandin johtaja Pasi Sorvisto kertoo.

Kehittämistyö idean omistajan vastuulla

SPARK-ohjelma sai alkunsa Stanfordin yliopistosta vuonna 2006. Suomessa ohjelma käynnistyi kolme vuotta sitten ja HUS on ollut mukana alusta asti. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanilla Risto Renkosella ja HUSin tutkimusjohtajalla Anne Pitkärannalla on ollut tärkeä rooli ohjelman rakentamisessa. 

On mahdollista, että tämän vuoden loppuun mennessä jopa 20 ideasta on syntynyt uusia yrityksiä, lisensioitavia teknologioita tai myytäviä palvelukonsepteja. Idean omistajilta vaaditaan kuitenkin paljon sinnikkyyttä ja aktiivista tekemistä, jotta ideasta syntyy kaupallisesti kannattava ratkaisu. 

”SPARKilla on neuvonantajia eri puolilla maailmaa ja pystymme avaamaan suoria kontakteja niin teollisuuteen kuin kliiniseen maailmaan. Projektitiimille syntyy itselleen kansainvälisiä kontakteja ja he oppivat näkemään, missä on vielä parannettavaa. Yritysmaailman edustajat antavat mielellään palautetta polun alkuvaiheessa. Itse kehittämistyö on kuitenkin ideanomistajien vastuulla”, Sorvisto sanoo.

Esimerkiksi aikanaan HUSissa neurologialla työskennellyt Visa Sippola kehitti opiskelijatiiminsä kanssa neurokirurgiaan uuden teknologian luun poraamiseen niin, että pehmytkudokset eivät vaurioidu. Ideasta syntyi pääomasijoittajien rahoittama yritys Surgify Medical.

”Surgify on hyvä esimerkki siitä, että ei tarvitse olla pitkän linjan tutkija keksiäkseen jotain merkittävää. Projekti on edennyt nopeimmin kaikista SPARKissa mukana olleista projekteista”, Sorvisto sanoo.

Toinen HUSissa SPARKin myötä edistynyt projekti on dosentti, neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjansin tutkimus suolistobakteerien yhteydestä Parkinsonin tautiin. Tavoitteena on parantaa Parkinsonin taudin diagnostiikkaa ja hoitoa suoliston mikrobiomin kautta.

SPARK-ohjelmaan osallistuminen ei maksa osallistujille mitään ja mukaan voivat hakea jäsenorganisaatioissa työskentelevät tutkijat, kliinikot sekä opiskelijat. Seuraava haku alkaa syys-lokakuussa 2020.

Lisätietoa SPARK-ohjelmasta​.

Teksti: Suvi Huttunen

Husari 4/2020