iCAN-tutkimushanke luo edellytyksiä yksilölliselle syövän hoidolle
Asiasanat:HUSin ja Helsingin yliopiston koordinoimassa kahdeksanvuotisessa iCAN-tutkimushankkeessa tunnistetaan uusia hoitokohteita ja pyritään parantamaan hoidon edellytyksiä syövän yksilöllisellä profiloinnilla.
Tutkija Anita Kumari kuuluu iCAN-hankkeessa Satu Mustjoen tutkimusryhmään, joka profiloi syöpäkasvaimia tutkiakseen immuunivastetta.
Nykymenolla jopa 40 prosenttia tänä vuonna syntyvistä ihmisistä sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa ja syövän osuus sairauksissa kasvaa edelleen esimerkiksi ikääntymisen takia.
”Uusia ratkaisuja tarvitaan kipeästi. Tavoitteenamme iCANissa on, että Meilahden vahva syöpätutkimus laajenee uusien kumppanuuksien myötä osaamiskeskittymäksi, jossa tutkimustuloksia voidaan nopeasti hyödyntää syövän yksilöllisessä hoidossa”, iCAN-hankkeen tutkimusjohtaja, professori Tomi Mäkelä sanoo.
Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitetään 15 poikkitieteellisen tiimin voimin syöpäkasvainten yksilöllisiä eroja ja etsitään uusia täsmähoitoja niihin. Näytekeräys toteutetaan yhteistyönä biopankin ja FICAN Southin kanssa.
Syöpätutkimus on täsmälääketieteen moottori
”Yksittäisen syövän perustana on perimään elinaikana syntyvät uudet mutaatiot. Kasvain on hiukan kuin vieras elin. Siksi syövissä yksilöllinen lähestymistapa on erityisen tärkeää. Täsmälääketiede onkin pitkälti kehittynyt syöpätutkimuksen kautta”, sanoo Mäkelä.
Syövän immuunihoito on uusi lupaava alue. Siinä tehostetaan ihmisen oman puolustusjärjestelmän hyökkäystä kasvainta kohtaan. Yksilölliset erot immuunihoitovasteissa ovat merkittäviä. Osin syy tähän ymmärretään: jos kasvaimessa on paljon mutaatioita, se näyttää vieraammalta ja on altis puolustusjärjestelmän hyökkäykselle. Tällöinkin kasvain aika usein oppii torjumaan hyökkäyksen.
Toisinaan kasvain onnistuu lymyilemään ja kasvamaan huomaamatta. Siksi kasvaimen mutaatioiden ja immuunivasteen yksilöllinen selvittäminen eli molekyyliprofilointi voi auttaa immuunihoitojen kehittämisessä ja kohdentamisessa. Tätä kehittämistä tehdään muun muassa kasvattamalla solutyyppejä sisältäviä minikasvaimia eli organoideja kehon ulkopuolella laboratorio-olosuhteissa.
”Tiedämme, että kasvaimen kehittymisessä syöväksi vuorovaikutus muun elimistön kanssa on oleellista. Hankkeessa tutkimmekin yhteyksiä syöpäkasvaimen yksilöllisten piirteiden ja muiden terveystietojen kuten vastustuskyvyn välillä”, selittää Mäkelä.
Potilas keskiössä
iCANilla on aktiivinen potilas- ja kansalaisvaikuttamisen neuvottelukunta. Tällä varmistetaan, että tehdyllä tutkimuksella on vaikutusta eli tutkimuskysymykset vastaavat potilaan hoidon kannalta olennaisiin kysymyksiin ja tutkimuslöydökset ovat nopeasti hyödynnettävissä syövän hoidossa. Neuvottelukunta kehittää lisäksi hankkeen kansalaisille suunnattua viestintää ja yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Teksti: Varja Siirtola
Kuva: Matti Snellman
Husari 1/2021