Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 30.4.2021 09:33

Hyvinvoinnin tuki -pilottiprojekti tukee dialyysiyksiköiden potilaita ja henkilökuntaa

Asiasanat:
  • Hyvinvoinnin tuki
  • Seurakunta
  • Vatsakeskus

Vatsakeskuksen dialyysiyksiköissä päättyy elokuussa kolmevuotinen (2018-2021) Hyvinvoinnin tuki -pilottiprojekti. Tavoitteena on ollut luoda pysyvä toiminta- ja hoitomalli, jossa Hyvinvoinnin tuen työstä tulee osa HUSin kotidialyysiyksikön hoitokäytäntöjä.

Kuvassa diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho ja nuorisotyöntekijä Tilda Kumpukallio.

Kuvassa diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho ja nuorisotyöntekijä Tilda Kumpukallio.

Diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho kertoo, että tavoitteena on ollut tehdä moniammatillista yhteistyötä kirkon sairaalasielunhoidon ja sairaalan välillä. "Yhteistyö on ollut todella tiivistä meidän ja sairaalan henkilökunnan välillä. Olemme kehittäneet mallia yhdessä henkilökunnan kanssa potilaan tarpeet keskiössä. Alusta lähtien totesimme, että on tärkeää, että integroidumme osaksi potilaan hoitopolkua. Palvelumalli on rakennettu niin, että kohtaamme potilaan heti hoitopolun alkupäässä ja sitten hoidon eri vaiheissa", toteaa Jaakonaho. Työskentelyssä noudatetaan kirkon sairaalasielunhoidon periaatteita. Pilotin työskentelyä ja kehitystyötä ohjaa mukanaolevia tahoja edustava ohjausryhmä. 

Hyvinvoinnin tuen mallia on rakennettu yhdessä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Työntekijöiden työnkuvat on laadittu yhteistyössä pilottiin osallistuvien toimijoiden kesken. Hyvinvoinnin tuki  -pilotissa sitoudutaan seuraamaan hoito-organisaation käytänteitä ja toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan. Sairaala sitoutuu tekemään yhteistyötä seurakunnan ja kirkon sairaalasielunhoidon kanssa.  ​

Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen on osa työskentelyä. Tavoitteellinen työote mahdollistaa työn arvioinnin ja kokoaikaisen kehittämisen.  Työ tapahtuu asiakaslähtöisesti, potilaan tarpeista käsin. Tuen piirissä ovat dialyysipotilaat, palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat, kotipotilaat sekä potilaiden läheiset. Hyvinvoinnin tuki toimii myös hoitohenkilökunnan tukena. 

Hyvinvoinnin tuella ja dialyysiyksiköillä oli yhteisiä kokouksia alussa tiiviisti ja näin he tulivat tutuksi henkilökunnalle. Yhteisillä kokoontumisilla seurakunta ja sairaala hakivat myös yhteistä tapaa tehdä työtä. Potilaiden ja potilaiden läheisten lisäksi, Hyvinvoinnin tuki tukee myös henkilökuntaa. "Me käymme myös henkilökunnan kanssa läpi haastavia potilastilanteita, alun hyvä yhteys edesauttoi sitä", sanoo nuorisotyöntekijä Tilda Kumpukallio.   

Jaakonaho kertoo, että palvelu on matalan kynnyksen toimintaa, johon ei tarvitse diagnoosia, eikä kriisiä, puhuminen auttaa ja vähentää kuormitusta. Mielenhyvinvointi, edistää somaattisen sairauden hoitotuloksia.  

"On asioita, joiden kanssa täytyy olla ja elää. Autamme potilasta sietämään asioita. Meillä on aikaa ja mahdollisuus kuunnella, olla kanssakulkija", kiteyttää Kumpukallio. 

Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niitä kirjata mihinkään. Keskusteluissa käydään läpi, minkälainen kunkin henkilön sairauden kokemus on, miten se on vaikuttanut perhesuhteisiin, työhön ja rakkaisiin harrastuksiin. Moni käy läpi kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen ja joutuu luopumaan sairauden takia monesta asiasta. Menee aikaa, että potilas ymmärtää dialyysihoitojen vaikutukset omassa elämässään.  

Hyvinvoinnin tuki on täysin tunnustuksetonta, se ei ole hengellistä, työntekijät voivat kuitenkin jutella hengellisistä asioista, mikäli potilas näin haluaa, mutta välttämättömyys se ei ole. 

Dialyysiyksikön osastonhoitaja Ros-Marie Taposen kokemukset Hyvinvoinnin tuesta ovat hyvät, henkilökunnalta tullut palaute on ollut positiivista ja yhteistyö Hyvinvoinnin tuen kanssa toimivaa.  

Palvelumalli on näillä näkymin saamassa jatkoa ajalle 1.9.-31.12.2022. Jaakonaho pohtii, että mallia voisi hyödyntää jatkossa myös perinteisessä sairaalasielunhoidossa. 

Hyvinvoinnin tuen työntekijät tavoittaa arkisin klo 8-16 puhelinnumerosta  050 520 5602 tai sähköpostitse osoitteesta @email.