Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 24.9.2021 10.33

Hyvä kivunhoito on lapsen oikeus

Asiasanat:
  • Husari
  • lapset
  • kipu

Lasten kipukeskuksen tavoitteena on kasvaa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi keskukseksi.

Reetta Sipilä Lasten Kipukeskus

Psykologin vastaanotolla käydään läpi lapsen ja perheen kokonaistilannetta yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa. Kuvassa psykologi Reetta Sipilä.

Erikoissairaanhoitoon on ohjautunut jo kymmenen vuoden ajan enenevässä määrin vaikeasti kipuilevia ja toimintarajoitteisia lapsia ja nuoria. Tutkimusten mukaan pitkittynyttä kipua potevien määrä on ollut jo pitkään kasvussa.

Pitkittynyt kipu vaihtelee lapsilla ja nuorilla iän mukaan. Alle kouluikäisillä on yleisimmin vatsakipua, kouluikäisillä esiintyy enemmän päänsärkyä ja alaraajojen kipua ja teini-ikäisillä niskan ja alaselän kipuja. Paikallisesta kivusta voi tulla laaja-alainen, jos esimerkiksi kipukokemus on hyvin voimakas. Riskitekijöitä ovat myös kivun kanssa yhtäaikaisesti esiintyvät uniongelmat, ahdistuneisuus, pelko- ja masennusoireilu.

Kipukeskuksen oppeja myös muualle Suomeen

Uuden lastensairaalan tukisäätiö lahjoitti HUSille 2,7 miljoonaa euroa Kansallisen lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen keskuksen perustamiseen. Lasten kipukeskuksen kliininen toiminta käynnistyi täysimittaisena Uudessa lastensairaalassa keväällä 2021. 

Lasten kipukeskuksessa hoidetaan kipupotilaita sekä kehitetään akuuttia, kroonista ja palliatiivista kivunhoitoa. Kipukeskuksen oppeja viedään myös muihin Suomen yliopistosairaaloihin ja koko terveydenhuoltoon.

”Tavoitteena on sujuvien toimintatapojen ja hoitopolkujen rakentaminen potilaiden lisäksi myös ammattilaisille. Kehitämme perhe- ja ryhmäinterventiomalleja, vertaistukitoimintaa sekä tulemme hyödyntämään myös digitalisaatiota ja teknologisia innovaatioita”, kertoo Lasten kipukeskusta luotsaava osastonylilääkäri Minna Ståhl.

Lasten kipukeskuksessa hoidetaan pitkittynyttä kipua ensisijaisesti polikliinisesti. Kipukeskuksen kipuhoitaja tapaa päivittäin akuuttia kipua potevia potilaita osastoilla yhteistyössä hoitavien lääkäreiden ja anestesialääkäreiden kanssa. Palliatiivisessa tai saattohoidossa olevien potilaiden kipua hoidetaan konsultaatioluonteisesti.

Monta ammattilaista lapsen ja perheen apuna

Lapsen ja nuoren kivunhoito on aina kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Ensimmäisellä vastaanotolla mukana on lääkärin lisäksi ainakin sairaanhoitaja. Lisäksi potilaat tapaavat useimmiten myös fysioterapeutin ja psykologin. Kipupotilaan kuntoutuksessa tarvitaan joskus myös sosiaalityöntekijän, kuntoutushoitajan tai ravitsemusterapeutin apua.

Pitkittyneessä kivussa ongelmana on siihen liittyvä laaja-alainen toimintakyvyn lasku. Kipu voi rajoittaa esimerkiksi liikkumista, koulunkäyntiä tai harrastuksiin osallistumista. Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen näkyy lapsilla niin, että lapsi jättäytyy pois kaveripiireistä ja jää kivun kanssa yksin kotiin.

Potilaan hoitoon otetaan mukaan koko perhe. Lapsilla ja nuorilla suositaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitoja. Pitkittyneen kivun lääkehoidot ovat kokeellisia, mutta joskus niitäkin tarvitaan. Olennaisia ovat lapsen arkeen liittyvät asiat.

”Arkeen pitäisi saada palautettua kaikki se, minkä kipu on aiemmin vienyt: normaalit rutiinit, liikunta, koulunkäynti ja kaverit”, sanoo Ståhl.

Kipukeskuksen tehtävänä on hoitaa kipua, mutta myös opastaa vanhempia auttamaan lastaan oikealla tavalla.

”Pahimmassa tapauksessa myös vanhemmat jäävät hoitamaan kivuliasta lasta kotiin, jolloin laaja-alainen toimintakyvyn lasku ulottuu koko perheeseen”, Ståhl kertoo.

Teksti: Jonna Suometsä
Kuvat: Matti Snellman

Husari 3/2021