HUSissa on tehty sukupuolenkorjauskirurgiaa pian kaksikymmentä vuotta

Plastiikkakirurgian ylilääkäri Sinikka Suominen ja plastiikkakirurgian osastonlääkäri Maija Kolehmainen ovat tehneet sukuelinkirurgiaa parikymmentä vuotta. Leikkauksia tekevä tiimi on myös potilasmäärän noustessa vuosien varrella kasvanut kuuteen lääkäriin ja kahteen hoitajaan. Plastiikkakirurgisen tiimin lisäksi mukana sukupuolenkorjausprosessissa työskentelee psykiatreja, urologeja, gynekologeja ja psykologeja.

Suomisen mukaan kirurgian potilasmäärä on nyt saavuttanut huippunsa. Sukuelinkirurgiaa haluavien määrät ovat tasoittuneet kahdenkymmenen vuoden aikana, eikä näköpiirissä ole valtavaa potilasmäärän kasvua. Sukupuolen moninaisuudesta on tullut hyväksytympää. Tutkimusprosessiin psykiatrian puolelle hakeutuu ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole halukkaita kirurgiaan.

Tutkimusjakso kestää noin vuoden

Suomessa diagnoosin sukuelinkirurgiaa varten voi tehdä HUS ja TAYS. Sitä varten tarvitaan lakisääteiset puoltolausunnot molemmista psykiatrian yksiköistä. Tätä ennen sukupuolipuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla on käynnistynyt tutkimusvaihe, jossa poissuljetaan mahdolliset hoitamattomat mielenterveydenhäiriöt, arvioidaan identiteettikokemuksen vakautta ja hoitomuotojen soveltuvuutta yhdessä potilaan kanssa. 

“Uuden lain myötä juridinen sukupuolenkorjaus helpottunee, mutta jatkossakin jonkinlainen tutkimusjakso tarvitaan, mikäli henkilö toivoo leikkaushoitoa, kertoo Suominen.

Tälle hetkellä diagnostinen tutkimusjakso kestää noin vuoden, jonka jälkeen henkilö etenee ns. ”tosielämän vaiheeseen”, jolloin voidaan jo tehdä kirurgisia toimenpiteitä ulkoisten sukupuolitunnusmerkkien muokkaamiseksi. Usein aloitetaan myös hormonihoito. Kun henkilöllä on vakaa sukupuolikokemus hän voi saada roolisiirtymänsä tueksi ja sukupuoliristiriidasta johtuvaa kärsimystä lievittämään sukupuolenkorjaushoitoja.

Ilman lääketieteellisiä tutkimuksiakin ihmiset voivat ilmaista sukupuoltaan koetun sukupuolen mukaisesti; vaihtaa etunimensä ja tulevassa lainsäädännössä vahvistaa oikeudellisen sukupuolensa.

”Sukupuolenkorjausleikkauksissa ei ole yläikärajaa. Iäkkäämmillä sairauksien ja komplikaatioiden määrä kuitenkin kasvaa. Henkilön pitää olla leikkauskelpoinen psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Leikkaus voi vaikuttaa ihmisen toimeentuloon, sillä sairausloman tarve on jopa kolme kuukautta,” sanoo Suominen.

Yhteistyö ammattiryhmien välillä tärkeää

Leikkaukset ovat isoja ja vaativia ja ne kestävät neljästä tunnista kahdeksaan. Mukana leikkauksessa on useampi lääkäri.

Osastolla on vahva osaaminen sukupuolenkorjauskirurgiasta. Potilas jää leikkauksen jälkeen osastolle jopa viikoiksi, sillä genitaalialueen leikkauksen jälkeen ilmenee usein haava- ja virtsaamisongelmia. Asiantuntijasairaanhoitajan rooli on keskeinen. Hän pitää yhteyttä potilaisiin, hoitaa haavat leikkauksen jälkeen, neuvoo ja kouluttaa.

“Hoito on hyvin kokonaisvaltaista. Plastiikkakirurgeina kohtaamme ihmisen kokonaisuutena, leikkaus on vaan yksi osa sitä. On tärkeää kommunikoida moniammatillisesti ja arvioida miten leikkaukset sujuivat, “toteaa Kolehmainen.

Kirurgien omassa seurannassa ei ole toistaiseksi tullut vastaan potilaita, jotka olisivat toivoneet sukupuolenkorjausleikkauksen purkua.

“Etumme on keskitetty sairaanhoito. Missään maailmassa ei ole niin pitkää seurantaa kuin meillä. Tunnemme kaikki potilaat kahdenkymmenen vuoden ajalta ja seuraamme heidän vointiaan säännöllisesti. Vaikka potilas ei olisi käynyt seurannassa ja ongelmia tulee, hän pääsee meille takaisin hoitoon,” Kolehmainen sanoo.

HUSissa tehdään vuosittain n. 40–50 vaginoplastiaa (miehestä naiseksi), n. 10-12 falloplastiaa (naisesta mieheksi) ja n. 70-80 rintatoimenpidettä.

Teksti: Lotta Laine
Kuva: Aino Huovio-Airaksinen