Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 18.4.2019 09.32

HUSissa tehty 300 keuhkonsiirtoa – 200 potilasta seurannassa

Asiasanat:
  • keuhkonsiirto
  • keuhkosairaudet
  • Sydän- ja keuhkokeskus

Suomessa on tehty yhteensä 300 keuhkonsiirtoa aikuispotilaille. Suurin osa nykyään tehtävistä siirroista on kahden keuhkon siirtoja. Yleisin keuhkonsiirron syy Suomessa on keuhkofibroosi.

​- Kahden keuhkon siirrossa on parhaat pitkäaikaistulokset, mutta joissakin tapauksissa voi yhden keuhkon siirtokin riittää, osastonylilääkäri Maija Halme kertoo.

Kaikkinensa lapset ja uusintasiirrot mukaan lukien Suomessa on tähän mennessä tehty 276 kahden keuhkon siirtoa, 27 yhden keuhkon siirtoa, kolmelle potilaalle keuhkojen alalohkojen siirto sekä 38:lle sydän-keuhkosiirto. Keuhkojen alalohkojen siirto on vaihtoehto kahden keuhkon siirrolle, jos kyseessä on pienikokoinen ihminen, jolle ei löydy sopivankokoisia keuhkoja.

Tällä hetkellä keuhkonsiirron saaneista potilaista 200 on elossa ja seurannassa. 1990-luvun alussa tehdyistä keuhkonsiirroistakin on vielä potilaita elossa. Kuusi potilasta on elänyt yli 20 vuotta siirteen kanssa.

- Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet merkittävästi. 1990-luvun alussa vain puolet potilaista oli elossa vuoden kuluttua leikkauksesta. Nyt jopa 90 % potilaista on elossa vuoden kuluttua siirrosta, Halme sanoo.

Suomessa viiden vuoden kuluttua elossa on 75 % potilaista ja 10 vuoden kuluttua 55 %. Kansainvälisesti vertailtuna luvut ovat hyvät. 10 vuoden kohdalla Suomen eloonjäämisluvut ovat jopa korkeammat kuin kansainvälisesti.

Yleisimmät syyt keuhkojensiirtoon Suomessa ovat keuhkofibroosi, keuhkoahtaumatauti ja emfyseema. Keuhkonsiirtoselvittely aloitetaan yleensä, kun tauti etenee lääke- ja muista hoitomuodoista huolimatta.

Keuhkofibroosi yleisin syy keuhkonsiirtoon

Keuhkofibroosi on salakavala tauti ja sen eteneminen on vaihtelevaa. Kansainvälisen ohjeen mukaisesti keuhkofibroosipotilaille tulisi tehdä keuhkojensiirtoarvio jo diagnoosivaiheessa.

- Toivomme, että keuhkofibroosipotilaat lähetettäisiin meille ensiarvioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ei tulisi hätätilanteita. Keuhkofibroosipotilailla lääkehoitoja jatketaan, jos ne tehoavat, mutta meidän on hyvä olla varautuneita siihen, että he tarvitsevat keuhkonsiirron myöhemmin.

Keuhkonsiirtoja tehdään yhä iäkkäämmille potilaille. Mediaani-ikä Suomessa ja kansainvälisesti on tällä hetkellä lähes 60 vuotta. Tulevaisuudessa keuhkonsiirron vaihtoehdoksi on kehitteillä potilaan omista soluista kasvatettua ”keinokeuhkoa”. Tähän on Halmeen mukaan vielä matkaa.

- Sairaalassamme on käytössä kehonulkoinen hapetin eli ECMO, jota voidaan huonokuntoisilla potilailla käyttää siltana keuhkojensiirtoon. Toistaiseksi laitteistosta ei ole sellaista muotoa, jolla potilaat pärjäisivät kotona kuten sydänpotilas apupumppunsa kanssa. ECMO-hoito vaatii aina sairaalassa oloa.

Sydän- ja keuhkokeskuksessa on tänä vuonna tehty 5 keuhkonsiirtoa, jotka kaikki ovat olleet kahden keuhkon siirtoja. Suomen ensimmäinen sydän-keuhkosiirto tehtiin vuonna 1988 ja ensimmäinen pelkkä keuhkonsiirto vuonna 1990. Vuonna 1991 tehtiin jo kahdeksan yhden keuhkonsiirtoa. Vuonna 1992 tehtiin puolestaan Suomen ensimmäinen kahden keuhkon siirto.

Lue myös Antin tarina keuhkonsiirrosta.

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.