Siirry pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 27.5.2021 08:46

HUSissa hoidettu 2000 aikuista kantasolusiirtopotilasta noin 40 vuoden aikana

Asiasanat:
  • syöpä
  • syöpäkeskus
  • kantasolusiirto

Toukokuussa HUSissa tehtiin kahdestuhannes aikuisten allogeeninen kantasolusiirto. Heinäkuussa tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta Suomen ensimmäisestä aikuiselle tehdystä kantasolusiirrosta, joka tehtiin Hyksissä. Allogeenisia kantasolusiirtoja on HUSissa tehty 576 lapselle vuodesta 1974 lähtien.

Luuydinsiirrettä kerätään terveeltä luovuttajalta leikkaussalissa.

Luuydinsiirrettä kerätään terveeltä luovuttajalta leikkaussalissa. Kuva: Jari Härkönen

”Huolimatta syöpähoitojen kehittymisestä kantasolusiirroilla on edelleen paikkansa pahanlaatuisten veritautien hoidossa”, sanoo vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio HUSin Syöpäkeskuksesta.

Allogeenisella kantasolujensiirrolla hoidetaan muun muassa leukemioita sekä eräitä muita vakavia veritauteja. Kantasolusiirre saadaan luovuttajalta, joka on kudostyypiltään riittävän lähellä potilasta. Aikuisilla tavallisin kantasolusiirron syy on akuutti myelooinen leukemia.

Hoidossa potilaan sairas luuydin tuhotaan ja hänelle siirretään terveeltä luovuttajalta kerättyjä kantasoluja. Luovuttajalta saatu kantasolusiirre syrjäyttää potilaan alkuperäisen luuytimen ja tuhoaa jäljelle jääneet pahanlaatuiset solut.

”Kantasolusiirtohoito on nykyään aiempaa pitkäjänteisempää. Kun aiemmin syövän hoito päättyi kantasolusiirtoon, tehdään nykyisin paljon hoidollisia toimenpiteitä kantasolusiirron jälkeen taudin uusiutumisen estämiseksi”, toteaa Kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi HUSin Syöpäkeskuksesta.

HUSin hematologian yksikössä on kansallinen koordinaatiovastuu aikuispotilaiden allogeenisista kantasolusiirroista, joista osa tehdään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Allogeenisia kantasolusiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin 150.

Uusi hoitomuoto CAR-T-soluterapia

Perinteisen kantasolusiirtohoidon rinnalle on kehitteillä uudenlaisia soluterapiamuotoja, joista pisimmällä kehityksessä ovat CAR-T-soluhoidot. Toistaiseksi tätä hoitomuotoa pystytään tarjoamaan vain hyvin pienelle ja tarkasti rajatulle potilasjoukolle.

”CAR-T-soluterapiahoidoissa potilaalta kerätään omia soluja, joiden sisälle ujutetaan geeni. Muokatut puolustussolut viritetään tunnistamaan leukemiasoluja ja tuhoamaan ne”, kertoo Salmenniemi.

Uudessa lastensairaalassa CAR-T-soluterapiahoitoa on annettu yli kymmenelle lymfoblastileukemiaa ja tiettyjä lymfoomia sairastavalle potilaalle vuodesta 2019 alkaen.

Ensimmäinen Suomessa tehty kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla 1974

Lasten kantasolusiirrot on keskitetty nykyisin Uuteen lastensairaalaan. Suomessa ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin lapselle jo vuonna 1974. HUSissa lapsille on tehty allogeenisia luuytimen siirtoja on tehty 576 kappaletta.

”Lasten allogeenisista eli toiselta henkilöltä tehdyistä kantasolusiirroista jopa 29 % tehdään geneettisten veri- tai immunopuutossairauksien vuoksi. 43 % kantasolusiirroista tehdään leukemiaa sairastaville potilaille. Leukemiapotilaiden osuus kantasolusiirroista on vähentynyt, kun tavanomaiset leukemiahoitojen tulokset ovat parantuneet”, kertoo osastonylilääkäri Mervi Taskinen Uudesta lastensairaalasta.

Hoito isompien potilasjoukkojen ulottuvilla

Allogeenisten kantasolusiirtojen hoitotulokset ovat vuosien aikana parantuneet ja kuolleisuus on huomattavasti pienempää alkuaikoihin verrattuna.

”Lääketiede on ottanut suuria harppauksia 40 vuoden aikana. Lisäksi nykyään pystytään hoitamaan entistä laajempaa potilasjoukkoa: huomattavasti iäkkäämpiä ja potilaita, joilla on perussairaus. Allogeeninen kantasolusiirto on aina pysyvään parantumiseen tähtäävää hoitoa”, sanoo Salmenniemi.