HUSin ja Helsingin yliopiston kliinisille tutkijoille Suomen Akatemian rahoitusta
Asiasanat:Suomen Akatemian myöntämän kliinisen tutkijan rahoituksen avulla kehitetään monen vaikean sairauden hoitomenetelmiä. Rahoitus mahdollistaa potilastyötä tekevien lääkäreiden osa-aikaisen tutkimuksen työn ohessa.
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen kymmenelle uudelle kliiniselle tutkijalle. Puolet nelivuotisen rahoituksen saaneista tekevät tutkimustaan HUSissa ja Helsingin yliopistossa.
Tuukka Raij, apulaisylilääkäri ja tutkija HUSin Psykiatrian tulosyksiköstä kehittää tutkimusryhmänsä kanssa hoitoa lääkeresistenttiin masennukseen kohdentamalla transkraniaalista magneettistimulaatiohoitoa (TMS) tietyille aivoalueille. Raijn ryhmä on kehittänyt aivojen toiminnallisten yhteyksien kuvantamiseen ja TMS:n vaikutusten mallintamiseen perustuvan kohdistusmenetelmän, joka lisäsi hoidon tehoa huomattavasti alustavissa tutkimuksissa. Tutkimuksella pyritään lisäämään masennuksen hoidon tehoa ja selvittämään toipumisen neuropsykologisia ja aivotason mekanismeja.
HUSin vaativan kuntoutuksen osaston osastonylilääkäri Anastasia Shulga tekee kansainvälisesti merkittävää selkäydinvammatutkimusta paired associative stimulation (PAS) -menetelmän käytöstä HUSin Selkäydinvammakeskuksessa ja johtamassaan tutkimusryhmässä. Shulgan tutkimusryhmä käytti ensimmäisinä maailmassa PASia selkäydinvamman jälkeisenä pitkäaikaisena hoitona. Tutkimus osoitti, että PAS voi vahvistaa heikkoja lihaksia sekä palauttaa liikettä halvaantuneisiin lihaksiin, joissa on säilyneitä hermoyhteyksiä. Jatkotutkimuksessa on lopullisena tavoitteena laajentaa menetelmän käyttöä uusiin potilasryhmiin sekä parantaa ennustettavuutta siitä, mitkä potilaat hyötyisivät PAS-menetelmästä eniten.
HUSin Diagnostiikkakeskuksessa ja Syöpäkeskuksessa tutkijalääkärinä työskentelevä Oscar Brück kehittää tutkimusryhmänsä Hematoscope Labin kanssa syväoppimiseen perustuvia algoritmeja tehostamaan veritautien diagnostiikkaa sekä ennustamaan myelooisten leukemioiden taudinkulkua. Yhdistämällä suuria määriä kliinistä dataa ja mikroskooppikuvia rakennetaan tilastollisia malleja selvittämään solumorfologian yhteyttä geenimuutoksiin, hoitovasteisiin ja taudin uusiutumisriskiin. Algoritmeja arvioidaan myös osana lääkinnällisen laitteen seurantatutkimusta.
Lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri ja tutkija Saila Laakso on tutkinut suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa autoimmuunia polyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermaalidystrofiaa (APECED) sairastavia potilaita. APECED-potilaiden vaikeampi taudinkuva yhdistyy luuston rakenteen poikkeavuuteen ja alentuneeseen luunmuodostukseen. Tutkimuksessa selvitetään kaikkien suomalaisten APECED-potilaiden taudinkuvaa HUSissa ja luusolujen toimintaa solukokeilla. Kivesten hormonierityksen ja siittiötuotannon tutkimuksilla etsitään mekanismeja huonosti tunnetun miesten hedelmättömyyden takaa. Tuloksilla pystytään parantamaan APECED-potilaiden hoitoa.
Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevä dosentti, erikoishammaslääkäri Susanna Paju selvittää tutkimuksessaan syljen mikrobiomin ja hampaan kiinnityskudosten tulehduksen osuutta salasyntyisen aivohalvauksen syntyyn nuorilla henkilöillä. Pajun projektissa salasyntyisen aivohalvauksen sairastaneita potilaita ja heidän terveitä verrokkejaan tutkitaan potilas–verrokkitutkimuksessa. Suun terveydentilasta ja syljen mikrobiomista etsitään merkkejä, jotka voivat vaikuttaa aivohalvauksen syntyyn. Paju tekee tutkimusta yhteistyössä HUSin neurologisten ja kardiologisten yksikköjen kanssa.
Kliinisen tutkijan rahoitus mahdollistaa potilastyötä tekevien lääkäreiden ja muiden tutkijoiden osa-aikaisen tutkimuksen tekemisen potilastyön ohessa sekä kattaa tutkimusryhmän kuluja. Yhden tutkimuksen rahoituksen määrä neljälle vuodelle on noin 230 000–270 000 euroa.