Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 2.5.2022 14.55

HUS ja yliopistolliset hyvinvointialueet ajavat muutosta rahoituslakiin

Asiasanat:
  • Helsingin yliopistollinen sairaala
  • sote-uudistus
  • sotepe-uudistus

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat ja alueiden yliopistojen rehtorit neuvottelivat perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin kanssa tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoittamisesta tulevilla hyvinvointialueilla. Asiaan liittyvät päätökset tehdään syksyn aikana. 

Yliopistosairaalat ovat yhtenä rintamana tukemassa rahoituslain muuttamista. Yliopistosairaaloissa koulutetaan lääkäreitä ja muita kriittisen tärkeitä terveydenhuollon ammattilaisia koko maahan, sekä tehdään korkeatasoista tutkimusta. Tämän todetaan olevan yksi yliopistollisten hyvinvointialueiden päätehtävistä myös jatkossa, ja tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä ympäröivän yhteistyöalueen kanssa.

Sairaanhoitopiirien johtajien ja yliopistojen rehtoreiden mukaan hyvinvointialueiden rahoituksessa ollaan tilanteessa, jossa nyt tehtävillä valinnoilla voidaan joko rapauttaa suomalaisten saaman hoidon tasoa ja palvelujen tuottamisen tehokkuutta, tai vaihtoehtoisesti voimme parantaa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta, ylläpitää potilashoidon korkeaa laatua sekä vaikuttaa positiivisesti elinkeinoelämään terveysteknologian ja lääketeollisuuden alojen kehittymisen kautta.

Hallituksen esityksen mukaan yliopistosairaalalisän osuus hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon koko maan rahoituksessa olisi 1,7 % eli noin 350 miljoona euroa. Yliopistosairaalat kuitenkin ehdottivat ministerille, että yliopistosairaalalisä nostetaan 1,7 %:sta 2,9 %:iin, jolloin kansallisen rahoituksen taso nousisi 350 miljoonasta noin 600 miljoonaan euroon. Tämä kattaisi tutkimus- ja koulutustoiminnan nykytason kustannukset, jotka ovat tutkitusti noin 10 % toimintamenoista. HUS-yhtymälle, joka ei siirry osaksi hyvinvointialuetta, korvattaisiin esityksen mukaan TKKIO-toimintojen (tutkimus, koulutus, kehitys, innovaatio ja opetus -toimintojen) kustannukset erillisrahoituksella, joka on 10% HUSin vuotuisesta talousarviosta.

Hallituksen esityksen mukaan uuden yliopistosairaalatekijän mukainen rahoitus jaettaisiin yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille niiden väestön suhteessa, mikä lisäisi alueiden rahoitusta noin 41 euroa asukasta kohti. Samalla esitys vähentäisi muiden hyvinvointialueiden rahoitusta 64 euroa asukasta kohti. Sairaanhoitopiirien johtajien ja yliopistojen rehtoreiden mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen väestömäärä ei sovellu yliopistosairaalatekijän määrittämiseen, koska sillä ei ole riittävän vahvaa yhteyttä annettavan opetuksen määrään tai tehtävän tieteellisen tutkimuksen laajuuteen.

Yliopistosairaaloiden esitys on, että rahoituksen jakaminen yhteistyöalueiden välillä perustuisi niiden asukaslukuun, kun taas yhteistyöalueiden sisällä rahoitus jaettaisiin todellisen tutkimus- ja koulutusaktiviteetin perusteella. Tällä menettelyllä tutkimus- ja koulutustoimintaan kohdennettava rahoitus jakautuisi tasapuolisesti maan joka puolelle ja mahdollistaisi tutkimus- ja koulutustoiminnan tehokkaan jatkamisen myös ei-yliopistollisilla hyvinvointialueilla.

Lisätietoja:
Matti Bergendahl, toimitusjohtaja, HUS