HUS ja Lastenklinikoiden Kummit tuovat apua lasten ahdistuneisuuden hoitoon

Ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy jopa 6–10 prosentilla lapsista ja ne puhkeavat monia muita häiriöitä nuoremmalla iällä. Ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn laskua lapsille ja vaikuttavat usein koko perheen hyvinvointiin. 

Cool Kids on osa Lastenkilinkoiden Kummien Mielen tila -kampanjaa, jonka tavoitteena on vuosina 2020–2022 näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman valtakunnalliseen jalkauttaminen sekä näyttöön perustuvien menetelmien kehittäminen ja edistäminen Suomessa.  

”Lasten ja nuorten mielenterveys on yksi Kummituen keskeisistä osa-alueista ja haastavassa nykytilanteessa konkreettisia keinoja tarvitaan yli perinteisten toimintamallien ja -rajojen. Cool Kids -hoito-ohjelman levittäminen yhteistyössä HUSin kanssa on tehokas tapa tuoda systemaattista ja näyttöön perustuvaa apua paremmin saataville. Lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin asialle tarvitaan nyt monipuolisesti kaikkia tahoja”, sanoo Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli. 

”Suomessa jopa 100 000 lasta ja nuorta kärsii ahdistuneisuudesta, eikä kaikkien tilanteeseen ehditä puuttua ajoissa. Lapsen ahdistuksen hoidossa perheen osallistuminen ja tuki ovat tärkeitä. Cool Kids -hoito-ohjelman ansiosta lapsen lisäksi koko perhe saa välineitä lapsen auttamiseksi”, kertoo HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari. 

Yli puolet hoito-ohjelman läpikäyneistä lapsista ei kärsi enää ahdistuneisuudesta – lähes kaikkien oireet lievenevät  

Cool Kids -hoito-ohjelma perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja soveltuu lapsille ja nuorille, joiden keskeisenä ongelmana on epärealistiset pelot ja huolet. Hoito-ohjelma sisältää 10 tapaamiskertaa ja sen kesto on noin 12 viikkoa. Lapset ja vanhemmat saavat omat työkirjat työskentelyn tueksi. 

Hankkeessa on nyt koulutettu 60 ammattilaista ja hoito-ohjelmassa on ollut yhteensä mukana 75 perhettä, joista puolet ovat saaneet hoidon päätökseen, ja loppujen hoito päättyy kesään mennessä. Suurin osa hoidoista on toistaiseksi toteutettu yksilöllisenä perhehoitona, sillä ryhmämuotoista perhehoitoa ei ole voitu toteuttaa pandemian vuoksi. Ryhmämuotoisia koulutuksia on suunniteltu syksyksi.  

Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 50 % hoitoprosessin läpikäyneistä lapsista ja nuorista ei enää täyttänyt ahdistuneisuushäiriödiagnoosia hoidon jälkeen.  

”HUSissa Cool Kids -hoito-ohjelma on ollut käytössä jo pitkään ja palaute perheiltä on ollut erinomaista. Ryhmämuotoisen perhehoidon etuina on mahdollisuus auttaa useita lapsia ja perheitä samanaikaisesti, ryhmän tarjoama vertaistuki sekä lapsille että vanhemmille, sanoo hanketta koordinoiva psykologi Sanna Hemnell HUSin lastenpsykiatriasta. 

Cool Kids -hoito-ohjelma oli helppoa ottaa käyttöön koulutuksen jälkeen. Ohjelman selkeä rakenne ja eteneminen ovat antaneet paljon hyviä työkaluja työskentelyyn ahdistuneiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Cool Kids -hoito on yksikössämme osoittautunut toimivaksi tavaksi auttaa ahdistuksen kanssa kamppailevia lapsia ja heidän perheitään”. (Koulutuspalaute)

Tavoitteena tarjota Cool Kids -hoito-ohjelmaa pysyvästi ympäri Suomen 

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on koulutettu työntekijöitä jokaiseen yliopistosairaalaan sekä Espooseen, Vantaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Suunnitteilla on levittää mallia laajasti eri yliopistosairaaloiden erityisvastuualueille. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2021. Hankkeen aikana koulutetaan menetelmäohjaajia myös muihin yliopistosairaaloihin. He voivat ottaa omalta erityisvastuualueeltaan koulutuksen käyneitä työntekijöitä menetelmäohjaukseen vuoden ajaksi, mikä on vaatimuksena Cool Kids -ohjaajaksi akkreditoitumiseksi. Näin Cool Kids -hoito-ohjelma saadaan vakiintuneeksi hoitomuodoksi hankkeen päätyttyä.

”Cool Kids -hoito-ohjelma sopii hyvin erikoissairaanhoidon lisäksi käytettäväksi mm. perheneuvoloissa ja kouluissa. Kiinnostusta on ollut laajasti ympäri Suomen. On hienoa, että voimme Lastenklinikoiden Kummien tuella tarjota apua lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon ja jatkossa yhä useampi lapsi saa apua”, päättää Sanna Hemnell.