Hiilidioksidilisä ei vähentänyt sydänpysähdyksen aivovaurioita

Normaalitasoa korkeampaa veren hiilidioksidipitoisuutta on pidetty lupaavana hoitona sydänpysähdyspotilaiden aivovaurioiden ehkäisemiseksi.

Vastikään arvostetussa New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistussa laajassa tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, ettei normaalia hieman korkeampi hiilidioksidilisä ehkäise sydänpysähdyksen aiheuttamia aivovaurioita. Hiilidioksidilisä ei liioin parantanut toimintakykyä, elämänlaatua, eikä vaikuttanut kuolleisuuteen.

”Yksi aivovaurion aiheuttajista on aivojen vähentyneestä verenkierrosta johtuva hapenpuute. Tehohoidon suurena ongelmana on ollut, miten aivot saadaan käyttämään potilaalle annettua happea”, sanoo ensihoitolääketieteen professori, osastonylilääkäri Markus Skrifvars, HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Australiasta johdetussa tutkimuksessa oli mukana 1700 potilasta 63 tehohoitoyksiköstä 17 eri maasta. The Targeted Therapeutic Mild Hypercapnia After Resuscitated Cardiac Arrest eli TAME-tutkimuksessa oli HUSista mukana yli 80 potilasta ja Markus Skrifvars kuului tutkimushankkeen johtoryhmään.

Tutkimuksen sydänpysähdyksen saaneet potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä tavoiteltiin hengityskoneen avulla normaalia veren hiilidioksidipitoisuutta ja toisessa veren hiilidioksidipitoisuus pidettiin normaalia hieman korkeampana. Interventio kesti 24 tuntia.

Kuuden kuukauden kuluttua neurologi oli puhelimitse yhteydessä potilaisiin. Heiltä kysyttiin muun muassa miten he tulevat toimeen itsenäisesti, toimintakyvystä sekä ovatko työelämässä. Sokkoutettuja ryhmiä vertailtaessa selvisi, että korkeampi hiilidioksidipitoisuus ei lisännyt aivojen verenkiertoa aivovaurion syntymistä ehkäisevästi.

Joka toinen sydänpysähdyksen saanut jää elvytyksen jälkeen henkiin ja hoitoon teho-osastolle. Sydänpysähdyspotilaista vajaalle puolelle syntyy 2–3 vuorokaudessa eritasoisia aivovaurioita. Aivovaurion kehittyminen tulisi estää, mutta tiedossa ei ole ollut miten se tehtäisiin.

Suomessa odottamattomaan sydänpysähdyksen saa vuosittain 5 000–10 000 henkilöä.  Sydänpysähdyksen taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti tai jokin sydänsairaus. Sydänpysähdyksen saaneista joka toinen kohtaa äkkikuoleman. Vastaavasti joka toisella voidaan sydämen verenkierto palauttaa, mutta sen edellytyksenä on, että ambulanssi ehtii ajoissa elvyttämään, jonka jälkeen potilas siirretään teho-osastolle.

Linkki tutkimusartikkeliin: Mild Hypercapnia or Normocapnia after Out-of-Hospital Cardiac Arrest

Lisätietoa

Markus Skrifvars, professori, osastonylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
markus.skrifvars@hus.fi, 040 513 7862