Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 3.5.2022 14.41

Erikoistuvien opetuspoliklinikka kerää kiitosta – ”Täällä oppii lääkärinä olosta sen, mitä ei kirjoissa lue”

Asiasanat:
  • parempi erikoistumiskoulutus
  • naistentaudit
  • synnytykset

Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuvat lääkärit ovat vuoden alusta lähtien saaneet kartuttaa taitojaan HUSin äitiyspoliklinikan opetuspoliklinikalla. Taikasanat onnistumiseen ovat aika ja empatia.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärit Outi Äyräs ja Riina Jernman ultraäänilaitteen vieressä.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärit Outi Äyräs ja Riina Jernman ovat tyytyväisiä erikoistuvien lääkäreiden opetuspoliklinikkaan.

Innostusta, sitoutumista ja aikaa. Tätä kaikkea vaaditaan hyvältä erikoistuvan lääkärin ohjaajalta. HUSin äitiyspoliklinikalla on toiminut vuoden alusta erikoistuvien lääkäreiden opetuspoliklinikka, jossa näitä taitoja on päässyt toden teolla hyödyntämään.

Ensin tarvittiin idea. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärit Outi Äyräs, Assi Sten ja Riina Jernman alkoivat pohtia yhdessä, miten erikoistuvien lääkärien koulutusta voitaisiin parantaa.

Toiveena on ollut, että erikoislääkäri ehtisi seurata erikoistuvien vastaanottoja, mutta käytännössä tämä ei ole aiemmin toteutunut kiireen takia.

Mutta ettei idea hautautunut pöytälaatikoihin, tarvittiin myös vahva johdon tuki. Kolmikko esitteli idean linjajohtaja Mervi Väisänen-Tommiskalle, jonka vastaus oli selvä: aloitetaan heti.

”Ei ollut mitään kitkaa, ja kaikki sanoivat, että kokeillaan. Ihmiset näkivät, että tässä oli mahdollisuuksia”, iloitsee Äyräs.

Opetuspoliklinikkaa pyöritetään Kallion ja Ison-Omenan etäpisteissä. Potilaille opetuspoliklinikka näkyy konkreettisimmin siten, että vastaanotolla lääkäreitä on yhden sijaan kaksi. Päivän aikana yhdellä vastaanotolla käy seitsemän asiakasta ja tavoitteena on varata jokaiselle aikaa 45 minuuttia.

Tämä on vartin enemmän kuin perinteisellä äitiyspolin vastaanotolla. Pidennetty aika lisää mahdollisuuksia kohtaamiseen ja opettamiseen. Parhaimmillaan myös erikoislääkäri oppii vastaanotolla nuoremmiltaan.

Erikoistuva lääkäri Eerika Jalanko ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, linjajohtaja Mervi Väisänen-Tommiska Seth Wichmann -salissa Helsingin Naistenklinikalla.
Erikoistuva lääkäri Eerika Jalanko sekä raskaudenseurannan ja synnytyksen jälkeisen hoidon linjajohtaja Mervi Väisänen-Tommiska.

Sitä, mitä ei kirjoista opi

Erikoistuvan lääkärin näkökulmasta tilanne on erityinen. Yhden kokonaisen päivän ajan hänen rinnallaan on kouluttajalääkäri. Tämä vähentää stressiä ja tekee tunnelmasta levollisen ja rennon. Ei aina kauhean tavallinen tilanne lääkärin vastaanotolla.

Eerika Jalanko ja Heli-Minttu Hyppänen opiskelevat parhaillaan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreiksi. Jalanko on opinnoissaan loppusuoralla, ja Hyppäsen erikoistumistaival on vasta aivan alussa. Heillä kummallakin on vain lämpimiä kokemuksia opetuspoliklinikan toimivuudesta.

”Oli hirveän mukavaa, että esimerkiksi ultraääni opetettiin kädestä pitäen ja vielä ihan konkreettisesti. Jäi varma olo siitä, mitä lähden tekemään”, Hyppänen kertoo.

Jalangon mukaan erikoistuvien opetus on mennyt Naistentautien ja synnytysten yksikössä isoin harppauksin eteenpäin. Myös Hyppänen kehuu opetuksen laatua ja opettajien asennetta.

”Kun tulin tänne tammikuussa, minulla oli ihan nollakokemus, enkä ollut pitänyt edes ultra-anturia kädessäni. Soitin joka potilaan kohdalla seniorille. Ikinä ei tullut olo, että olisin ollut taakka. Minut on otettu mielettömän hyvin vastaan.”

Tavallisesti erikoistuva lääkäri pyytää konsultoivan erikoislääkärin avuksi vastaanotolle vain tarvittaessa. Opetuspoliklinikalla erikoislääkäri on vastaanotolla erikoistuvan kanssa koko päivän. Erityisen opetuspoliklinikasta tekee sen tuoma mahdollisuus seurata erikoislääkärin työtä vierestä: sitä, miten toinen kohtaa potilaan. Sellaista ei opi kirjoista.

”Suurin ongelma on se, jos jää yksin, eikä tiedä mitä tekee. Jos on päivästä toiseen selviämistä. Se ei kehitä medisiinisiä taitoja eikä lääkärinä”, Hyppänen kertoo.

Juuri läsnäolo ja ajan raivaaminen ovat avaimia sille, että erikoistuva saa kokea olevansa tärkeä.

”Valtaosa lääkärin työstä on potilaan kohtaamista, ei niinkään medisiinaa. Juuri siihen pitäisi keskittyä. Että olisi aikaa ja empatiakykyä”, kertoo Hyppänen.

Opetuspoliklinikalle on tunkua

HUSin naistentautien ja synnytysten yksikössä on neljä kouluttajalääkäriä: yksi poliklinikkalinjalla, yksi operatiivisella linjalla ja kaksi synnytyspuolella. Opetuspoliklinikka pyörii pääsääntöisesti torstaisin ja perjantaisin.

Erikoistuvia lääkäreitä on naistentautien ja synnytysten yksikössä noin 50. Heidän esihenkilönään toimii Riina Jernman. Opetuspoliklinikalle on Jernmanin mukaan tunkua, mutta kaikki halukkaat erikoistuvat pääsevät onneksi mukaan.

Jernmanin mukaan opetuspoliklinikan suurin plussa on erikoistuvien yksiköllinen opetus ja juuri oman taitotason huomiointi:

”Ideaalitilanne on, että erikoistuva kävisi opetuspoliklinikalla ensin alkuvaiheessa ja vielä myöhemmässä vaiheessa opintoja, kun hän kaipaa syvällisempää opetusta esimerkiksi vaativammassa ultraäänitutkimuksen tekemisessä tai erilaisten potilaiden kohtaamisessa.”

Klinikan toimintaa pyritään jatkamaan myös tämän kevätkauden jälkeen. HUSin opetuspoliklinikka on tiettävästi ainutlaatuinen, ja siitä on oltu kiinnostuneita myös muualla Suomessa.

Outi Äyräs kertoo, että opetuspoliklinikan pyörittäminen on mahdollista muuallakin. Se vaatii intoa kehittää, valmiutta satsata erikoistuvien koulutukseen ja herkkyyttä vuoropuheluun.

”Näen tämän satsauksena tulevaisuuteen.”

Kirkastuvia haaveita

Jalanko ja Hyppänen pitävät vielä ovet avoinna tulevaisuuden suhteen. Mutta orastavia haaveitakin jo on.

”Olisi hienoa olla töissä Naistenklinikalla”, Jalanko kertoo.

Opintovaiheen kokemuksilla on valtava merkitys. Jos koulutus on hyvää ja olo tervetullut, voi käydä kuten Hyppäsen opiskelukavereille. Gynekologian kurssi oli ollut niin hyvä, että lähes joka toinen alkoi harkita erikoistumista gynekologiksi kurssin jälkeen.

Vielä tammikuussa Hyppänen ei ollut varma, mihin hän haluaa erikoistua. Kokemukset erikoistumiskoulutuksesta Naistenklinikalla muuttivat asian täysin: oma juttu löytyi gynekologian parista. Lämpimällä vastaanotolla ja opetusmyönteisellä ympäristöllä oli ratkaiseva vaikutus.

”Ei mennyt kuin kaksi viikkoa, kun laitoin Riinalle (Jernman) viestiä, että minä jään tänne.”

Teksti: Suvi Pärnänen
Kuvat: Heli Kurimo ja Mikko Hinkkanen

 

Erikoistuvana lääkärinä HUSissa

HUSissa erikoistuvien lääkäreiden ohjausta kehitetään jatkuvasti. Tässä juttusarjassa esittelemme parannuksia, joita yksiköt ovat tehneet erikoistuvien lääkäreiden työoloihin ja koulutukseen.

Feedback

Löysitkö etsimäsi?