Siirry pääsisältöön

Ammattilaiselle

Artikkeli Julkaistu 8.6.2021 09.07

Erikoistuvien lääkärien koulutuksen laatua parannetaan POP-hankkeen avulla

Asiasanat:
  • parempi erikoistumiskoulutus
  • opetus
  • tukielin- ja plastiikkakirurgia

POP-hankkeen tavoite on parantaa erikoistuvien lääkärien koulutuksen ja työyhteisössä toimimisen laatua sekä varmistaa erikoistuvien osaaminen ja tasokas esimiestyö läpi organisaation. POP tulee sanoista erikoistuvien lääkärien perehdytys, ohjaus ja palaute.

Kaksi naista lääkärintakeissa vihreän puun alla.

Linjajohtaja Nina Lindfors ja käsikirurgian kouluttajalääkäri Nora Suojärvi.

Erikoistuvat lääkärit ovat HUSissa ammatillisessa jatkokoulutuksessa ja samalla merkittävä osa sairaalan palvelutuotantoa.

Hanketta on työstetty yhdessä Tukielin- ja plastiikkakirurgian johdon, erikoistuvien lääkärien, erikoislääkäreiden sekä Helsingin yliopiston henkilöstön kanssa.

Tavoitteena on luoda jäsennellyt prosessit perehdytykselle sekä projektin etenemistä ja onnistumista mittaava seuranta- ja palautejärjestelmä. 

”Erikoistumiskoulutus oli ollut esillä huonon julkisuuskuvan ja erikoistuvien kritisoivien palautteiden takia. Samoihin aikoihin Tukielin- ja plastiikkakirurgian kaikilla linjoilla käynnistettiin hankkeita tukemaan HUSin strategiaa,” Tukielin- ja plastiikkakirurgian opetuksen ja tutkimuksen linjajohtaja Nina Lindfors kertoo hankkeen käynnistymisestä.

”Valtaosa erikoistuvista kokee rooleissa ja sisällössä puutteita sekä epäyhtenäisiä käytäntöjä muun muassa perehdytyksessä, ohjauksessa ja palautteen saamisessa. Nämä puutteet heikentävät koulutuksen laatua ja työntekijöiden viihtyvyyttä haitaten koko tulosyksikön toimintaa ja sen houkuttelevuutta työyhteisönä. Tästä kärsii koko työyksikkö, ” toteaa Lindfors.

Erikoistuvien lääkärien koulutus on kilpailuvaltti

POP-hankkeessa panostetaan perehdytykseen, ohjaukseen ja palautteeseen, ja sen avulla erikoistuvien lääkäreiden koulutus paranee. Onnistunut erikoistumiskoulutus vaikuttaa myönteisesti koko yksikön osaamiseen. Näin pystytään varmistamaan osaavan henkilöstön riittävyys myös tulevaisuudessa julkisen sektorin erikoissairaanhoidossa, jossa on yhä enemmän kilpailua osaavasta työvoimasta.

Tunnistetut muutokset viedään yksiköiden käytäntöihin muuttamalla koulutuksessa olevien lääkäreiden työn ja yksikköjaksojen sisältöä.

Projektin etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan säännöllisesti. Projekti päätetään, kun kehitettävät asiat on saatettu tavoitetasolle ja uusimalli on vakiintunut tulosyksikön tavanomaiseksi toiminnaksi.

POP-hankkeesta haetaan myös tukea kouluttajalääkäritoiminnan vakinaistamiseen, koska kouluttajalääkäritoiminnan keskiössä ovat erikoistuvien perehdytys-, ohjaus- ja palautetoiminnan kehittäminen Tukielin- ja plastiikkakirurgiassa.   

Tukielin- ja plastiikkakirurgialla otettiin käyttöön kouluttajalääkäritoiminta toukokuun alussa

HUS ja Helsingin yliopisto ovat yhteistyössä aloittaneet kouluttajalääkäritoiminnan erikoistuvien koulutuksen laadun parantamiseksi. Vastaava toimintamalli on käytössä myös muissa Suomen yliopistosairaaloissa. Kouluttajalääkäreitä tarvitaan siirryttäessä aikaperusteisesta erikoislääkärikoulutuksesta osaamisperusteiseen koulutukseen.  Kouluttajalääkäreiden nimeäminen on myös osa erikoislääkärikoulutuksen laadun parantamista.

Kouluttajalääkärillä on erikoislääkärikoulutuksen kokonaisuuden koordinaatiovastuu toimialalla yhteistyössä professorin ja koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa. Kouluttajalääkäreiden tehtävänä on seurata koulutusohjelman osaamistavoitteiden toteutumista erikoistuvien käytännön työssä, seurata ohjauksen ja palautekeskusteluiden toteutumista ja osallistua ohjaukseen ja osaamisen arviointiin muiden erikoislääkärien tukena. 

Kouluttajalääkäri osallistuu erikoistuvien lääkäreiden ohjaukseen ja osaamisen arviointiin muiden erikoislääkäreiden tukena sekä seuraa koulutusohjelman määrittämien osaamistavoitteiden toteutumista erikoistumiskoulutusjakson aikana.

Osaamisen arviointia ja palautteen antamista kehitetään

Nora Suojärvi valittiin käsikirurgian kouluttajalääkäriksi kuluvan vuoden toukokuun alusta alkaen. Hänen työajastaan on varattu päivä kuukaudessa kouluttajalääkärin työhön. 

”Teemme yhteistyötä Tukielin- ja plastiikkakirurgian muiden kouluttajalääkäreiden kanssa. Tavoitteena on nyt aluksi selkeyttää oppimistavoitteet sekä koulutettaville että kaikille kouluttajille, joita ovat kaikki klinikan erikoislääkärit. Lisäksi osaamisen arviointia ja palautteen antamista kehitetään. Tavoitteena on myös kehittää mentorointijärjestelmää mielekkäämmäksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi,” Suojärvi kertoo.

Osaamisperustaisessa erikoistumiskoulutuksessa valmistuvan erikoislääkärin valmiudet määritellään ennakkoon.  Lääketieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan erityisesti kirurgian koulutuksessa toimenpidetaitoja ja lisäksi hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Erikoislääkärikoulutuksesta saatava käytännön palaute on hyvin tärkeä osa koulutusta.

”Olen linkki koulutettavien ja koulutusvastuussa olevien välillä. Toivon, että tähän tehtävään kuuluvan erikoistumiskoulutuksen kehittämisen lisäksi oman erikoisalani erikoistuvilla lääkäreillä olisi matala kynnys lähestyä minua ja he voisivat kertoa minulle mahdollisista haasteista ja ongelmista, joihin voisin yrittää löytää ratkaisukeinoja. Pyrin siihen, että minulla olisi klinikan koulutettaviin lääkäreihin myös henkilökohtainen hyvä yhteys, vaikka tähän varattu työaika onkin rajallinen,” Suojärvi toteaa.

 

Erikoistuvana lääkärinä HUSissa

HUSissa erikoistuvien lääkäreiden ohjausta kehitetään jatkuvasti. Tässä juttusarjassa esittelemme parannuksia, joita yksiköt ovat tehneet erikoistuvien lääkäreiden työoloihin ja koulutukseen.