Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 19.9.2020 10:29

Eri erikoisalojen osaaminen yhdistyy Kirurgisessa sairaalassa

Asiasanat:
  • artikkeli
  • Husari
  • Kirurginen sairaala

Koronavirusepidemian alkaessa henkilökuntaa koulutettiin ja siirrettiin Kirurgiseen sairaalaan useasta HUSin tulosyksiköstä. Kirurgisen sairaalan lääkäritiimiin kuuluu erikoistuvia gastrokirurgeja ja neurologeja, korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäreitä, sisätauti-, keuhko- ja infektiolääkäreitä ja jatkossa myös ihotautilääkäri.

Kirurgisen sairaalan teho-osasto koronapotilaille

Teho-osasto koronapotilaita varten rakennettiin Kirurgiseen sairaalaan parissa viikossa huhtikuun alussa.

”Parasta täällä työskentelyssä on moniammatillisuus. Yhteistyö laajan kollegakunnan kesken avaa omaa ajattelua ja saamme samanaikaisesti useamman eri erikoisalan ja ammattiryhmän mielipiteet avuksi potilaan hoitoon”, HUSin Sydän -ja keuhkokeskuksen keuhkolääkäri Juuso Paajanen pohtii.

Hän nostaa esiin infektiolääkärit Mikael Kajovan ja Mari Erikssonin, joilla on ollut iso rooli yksikön aloituksessa ja toiminnan käynnistämisessä.

Etäkierrot Teamsin avulla

Hyväksi käytännöksi on muodostunut joka-aamuinen potilasasioiden yksityiskohtainen läpikäynti eli etäkierto Teams-palaverilla. Lääkäreiden ja hoitajien lisäksi palavereihin osallistuvat tarpeen mukaan myös esimerkiksi fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti tai osastofarmaseutti.

”Haluamme minimoida käynnit potilashuoneessa, joten etäkierron jälkeen hoitava lääkäri soittaa potilaalle ja tarvittaessa käy tutkimassa hänet”, sisätautien erikoislääkäri, reumatologiaan erikoistuva lääkäri Simone Bianchi HUSin Tulehduskeskuksesta sanoo.

Osaaminen pysyy ajan tasalla iltapäiväkoulutuksilla

Kirurgisessa sairaalassa työskentelevät sairaala- ja seniorilääkärit järjestävät työtovereilleen iltapäivisin koulutuksia Teamsin kautta. Aiheina ovat olleet muun muassa keuhkoembolia ja hyytymishäiriöt, rintakipu, rytmihäiriöt, trakeostomia, hengitysvajaus ja sepsis.  Koulutuksia pidetään tiiviiseen tahtiin, kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Juuso Paajasen mielestä nykyistä moniammatillista etätyöskentelytapaa voitaisiin hyödyntää myös muissa HUSin yksiköissä, joskin se vaatisi ”erikoisalalinjojen ylikävelemistä”. 

”Joissain tilanteissa kuvayhteys potilaaseen ilman potilaan tapaamista voisi olla hyödyllinen myös koronavirusajan ulkopuolella. Olemme esimerkiksi pilotoimassa seurantalaitteistoa, jonka avulla saamme tietoa potilaan hengitystaajuudesta ja happisaturaatiosta etäyhteydellä. Mikäli laitteisto osoittautuu toimivaksi koronaviruspotilailla, en näe miksi sitä ei voisi käyttää tulevaisuudessa myös muilla osastoilla.”

Kehittämisideat ripeästi testikäyttöön

Kirurgisen sairaalan yksikön toimintaa on kehitetty ja kehitetään koko ajan. Sekä hoitohenkilöstö että lääkärit ovat aktiivisesti tuoneet esiin omia ajatuksia ja parantamisehdotuksia.

”Näitä olemme sitten kokeilleet ja joko todenneet toimivaksi tai hylänneet”, Paajanen tiivistää.

Tiimityö kirurgisen sairaalassa on hänen mukaansa toiminut erinomaisesti, kun ottaa huomioon kuinka erilaisilta aloilta siellä työskentelevät ihmiset on koottu. Paajanen haluaakin kiittää uutta työyhteisöään positiivisesta yhteishengestä.

Teksti: Timo Korpela
Kuva: Mikko Hinkkanen

Husari 3/2020