Epileptiset kohtaukset kuormittavat merkittävästi pääkaupunkiseudun ensihoitoa ja päivystystä
Asiasanat:Äkillisen epileptisen kohtauksen saaneet potilaat kuormittavat huomattavasti ensihoitoa ja sairaalapäivystyksiä. HUSissa tehty tutkimus osoittaa, että vain pieni osa potilaista tarvitsee lopulta lääkkeellistä tai peruselintoimintoja tukevaa hoitoa.
Epileptinen kohtaus on hyvin yleinen ensihoitotehtävien ja päivystyskäyntien syy. European Journal of Neurology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa yhdistettiin entisen HYKS-sairaanhoitoalueen eli pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien yli 16-vuotiaiden epäiltyjen epileptisten kohtausten vuoksi toteutuneet ensihoidon tehtävät, päivystyspoliklinikkakäynnit ja sairaalahoitojaksot. Ainutlaatuinen aineisto koottiin neljän vuoden ajalta ensihoidon sekä HUSin ja Helsingin kaupungin tietojärjestelmistä.
Epäily epileptisestä kohtauksesta johti tutkimusaikana yli 14 000 ensihoitotehtävään, mikä vastasi 3,3 prosenttia ensihoidon kaikista tehtävistä. Hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat tunnistivat potilaan oireet epileptiseksi kohtaukseksi kolmessa tapauksessa neljästä.
Tutkimuksen perusteella epileptisten kohtausten aiheuttama kuormitus oli suurinta ensihoidossa (333 tapausta 100 000:ta asukasta kohti), mutta lähes 40 prosentissa tapauksista potilas ei lopulta tarvinnut ambulanssikuljetusta sairaalaan tai kieltäytyi siitä itse.
Päivystyspoliklinikoille kirjattiin silti yli 11 000 käyntiä epileptisen kohtausten vuoksi. Päivystyskäyntien kuormitus oli väestöpohjaan suhteutettuna ensihoitoa vähäisempää (266/100 000 asukasta) ja sairaalahoitoa vaatineiden potilaiden osalta se väheni alle kolmasosaan (107/100 000 asukasta).
Lähes kaksi kolmasosaa epileptisen kohtausten vuoksi hoidetuista potilaista oli miehiä, joiden keski-ikä oli noin 50 vuotta.
Lisää keinoja hoidon oikeaan kohdentamiseen
Tehohoitoa vaati alle kahdeksan prosenttia sairaalahoidetuista potilaista. Hoitoketjusta aiheutui vuosittain 6,8 miljoonan euron kustannukset, jotka vastaavat 0,5 prosenttia tutkimusalueen erikoissairaanhoidon menoista.
”Tutkimus osoittaa, että hoitoketjun tehostamiseksi tarvitaan lisää tietoa epileptisen kohtauksen tunnistamisesta. Tärkeää olisi kohdistaa terveydenhuollon resurssit oikein ja tarjota kiireellistä hoitoa sitä tarvitseville potilaille. Olennaista on tunnistaa myös ne potilaat, jotka eivät tarvitse hoitoa, vaan joilla on kyse tavanomaisesta epilepsiasairauteen liittyvästä kohtauksesta”, kertoo LT, neurologian erikoislääkäri Leena Kämppi HUSin Neurokeskuksesta.
Tutkimusartikkeli:
Leena Kämppi, Tuukka Puolakka, Jaakko Ritvanen, Kati Tuppurainen, Jari Päkkilä, Markku Kuisma ja Jukka Peltola: The Burden of Suspected Epileptic Seizures on Emergency Services – a Population-Based Study. European Journal of Neurology 3/2023
Lisätietoja medialle: