Siirry pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 17.2.2023 10.58

Älypumppu helpottaa lasten tyypin 1 diabeteksen hoitoa

Asiasanat:
  • lasten diabetes
  • HUS
  • Uusi lastensairaala

Itsesäätävä insuliinipumppu parantaa hoitotasapainoa tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja helpottaa vanhempien hoitotaakkaa.

Älypumppu helpottaa lasten tyypin 1 diabeteksen hoitoa. Katso Suorana HUSista -info 17.2.2023. Asiantuntijana lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala HUSin Lasten ja nuorten sairauksista.

Älypumppu helpottaa lasten tyypin 1 diabeteksen hoitoa. Katso Suorana HUSista -info 17.2.2023. Asiantuntijana lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala HUSin Lasten ja nuorten sairauksista.

HUSissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että tyypin 1 diabetesta sairastavien 2–6-vuotiaiden lasten sokeriarvot paranivat itsesäätävän insuliinipumppujärjestelmän kolmen kuukauden käytön aikana. Lisäksi lasten sokeriarvot pysyivät tavoitealueella 8 prosenttia pidempään kuin ennen älypumpun käyttöönottoa.

Lapsilla ei havaittu tutkimuksen aikana vakavia sokeriarvojen heittelemisiä lainkaan. Lisäksi vanhempien kokemus lapsensa sairauden kuormittavuudesta väheni huomattavasti.

Itsesäätävä insuliinipumppujärjestelmä mittaa ihonalaiskudoksen sokeripitoisuutta viiden minuutin välein, minkä perusteella laite joko lisää tai vähentää insuliiniannosta automaattisesti.

”Pienten lasten diabeteksen hoito on vaativaa, eikä nykyisillä hoitomuodoilla päästä useinkaan hoitotavoitteisiin. Lisäksi lapsen diabeteksen hoito on vanhemmille ja lähipiirille kovin kuormittavaa. Erityisesti öisten liian matalien verensokeriarvojen pelko on tavallista”, kertoo lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala HUSin Lasten ja nuorten sairauksista.

Älypumppu on turvallinen

HUSissa tutkittiin itsesäätävän insuliinipumppujärjestelmän turvallisuutta ja vaikutusta ihonalaiskudoksen sokeripitoisuuteen tyypin 1 diabetesta sairastavilla 2–6-vuotiailla lapsilla kolmen kuukauden ajan. Lisäksi seurattiin ja arvioitiin kyselyllä uuden laitteen käyttöön ottamisen vaikutusta diabetesta sairastavien lasten vanhempien huolestuneisuuteen ja uupumukseen. Vastaavaa tutkimusta ei juuri tällä laitteella ole näin pienillä lapsilla aiemmin tehty.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 35 lasta, jotka olivat sairastaneet diabetesta yli 6 kuukautta.

Kolmen kuukauden älypumpun käytön aikana lasten sokeriarvot paranivat ja pysyivät tavoitealueella 8 prosenttia pidempään kuin ennen älypumpun käyttöönottoa. Keskimääräistä verensokeriarvoa kuvastava pitkäaikainen verensokeri eli HbA1cväheni keskimäärin 57 mmol/molista 54:ään. Lapsilla ja aikuisilla tavoitteena on alle 53 mmol/mol. Lisäksi vanhempien kokemus kuormittavuudesta väheni huomattavasti 37.5:stä 27.5:een kuormittavuutta mittaavalla PAID-PR-asteikolla.

Itsesäätelevä älypumppu osoittautui turvalliseksi käyttää, eikä tutkimuksen lapsista kenelläkään ollut vakavia matalia verensokeriarvoja eli hypoglykemioita tai hyvin korkeasta verensokerista johtuvaa happomyrkytystä, ketoasidoosia.

”Tutkimusta tehdessämme käytössä oli vain yhdenlainen älypumppu, nyt niitä on saatavana useammalta valmistajalta. Toivomme, että voimme jatkossa valita älypumpuista sen, joka sopii kullekin potilaalle parhaiten”, Anna-Kaisa Tuomaala toteaa.

Pienten lasten insuliinin annostelu on tarkkaa säätämistä. Verensokeriarvot ovat illalla nukahtamisen jälkeen usein korkeita ja aamuyöstä puolestaan matalia, joka luo haastetta insuliinin annosteluun.

Perinteisesti lasten diabetesta hoidetaan monipistoshoidolla, jossa insuliinia annostellaan kynällä 6–8 kertaa vuorokaudessa tai tavallisella insuliinipumpulla, johon insuliiniannokset asetetaan itse. Jatkuva glukoosiseuranta on Suomessa käytössä jo lähes kaikilla diabetesta sairastavilla lapsilla. Glukoosisensoroinnissa ihonalainen anturi mittaa ihonalaisen kudoksen glukoosiarvoja automaattisesti.

Hoitotavoitteessa pysyminen vähentää komplikaatioita

Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikäli diabetesta hoidetaan tehokkaasti jo alusta asti ensimmäiset 10 vuotta, sydän- ja verisuonitauteja sekä muutoksia munuaisten toiminnassa on 30–50 prosenttia vähemmän kuin niillä tyypin 1 diabetesta sairastavilla, jotka eivät ole lapsena päässeet hoitotavoitteeseensa.

”Komplikaatiot ovat ikäviä yksilölle itselleen, mutta ne tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi pienten lasten vanhemmat joutuvat usein olemaan poissa työstä diabeteksesta johtuvan yövalvomisen vuoksi”, Anna-Kaisa Tuomaala sanoo.

Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabetespotilasta, joista 5000 on lapsia ja nuoria. Vuosittain sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta lasta. Ilmaantuvuus on ollut parin viime vuoden aikana taas kasvussa.

Tutkimusartikkeli:
https://www.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/dia.2022.0313

Katso Suorana HUSista -info 17.2.2023:
https://youtube.com/live/VoQWQOfsenc?feature=share

HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät täältä:
Suorana HUSista -infot | HUS

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen.
https://www.hus.fi/tutkimus-ja-opetus/tutkimukset/lastentautien-tutkimuskeskus

 

 

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.