60 vuotta myrkytysten ehkäisyä ja hoitoa - Myrkytystietokeskus juhli merkkipäiväänsä symposiumilla
Asiasanat:Juhlasymposium kokosi yhteen asiantuntijoita ja ammattilaisia, joiden puheenvuoroissa korostuivat harvinaisiin myrkytyksiin ja massamyrkytyksiin varautumisen ajankohtaiset aiheet. Teeman ympäriltä kuultiin onnitteluiden ja kakkukahvien lomassa laadukkaita asiantuntijaluentoja.
Jari Keinänen, Tuomas Lilius, Johanna Linnolahti, Vesa Lund
Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Tuomas Lilius toivotti vieraat tervetulleeksi esittelemällä 60-vuotista matkaa. Keskuksen perustamisaikaan haasteena olivat pienten lasten tapaturmaiset myrkytyskuolemat, joilta on viimeisen 25 vuoden aikana vältytty täysin, kun jätetään häkä- ja tahalliset myrkytykset huomiotta. Alle 6-vuotiaat ovat tänä päivänä altistuneista suurin ikäryhmä, mutta kasvava osa puhelinpalveluun saapuvista tiedusteluista koskee nuorten huumemyrkytyksiä ja vanhusten monilääkitystä. Venäjän hyökkäyssodan ja koronapandemian myötä varautumistyötä on kohdennettu muun muassa kemiallisiin ja biologisiin uhkiin. Koko maata ympäri vuorokauden palveleva Myrkytystietokeskus on vuodesta 2015 alkaen sijoittunut hallinnollisesti HUS Akuuttiin.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala varautuu yhteistyössä
Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamisen perustuvan normaaliolojen toimintamalleille, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteille.
”Pandemia osoitti, että varautumista on säädeltävä tiukasti. Tavoitteena on valtakunnallisesti yhdenmukainen toimintatapa, jota kehitetään yhteistyössä muun muassa palvelujärjestelmän kanssa. Tämän lisäksi vahvaa huomiota on kiinnitetty myös mm. CBRNE-uhkien, eli kemiallisten ja radioaktiivisten aineiden, biologisten taudinaiheuttajien, ydinaseiden ja räjähteiden väärinkäyttöä ehkäisevän yhteistyön kehittämiseen ja vastuiden selkeyttämiseen”, kertoi Keinänen.
Ylilääkäri Vesa Lund STM:n valmiusyksiköstä esitteli 242 miljoonan euron arvoista RescEU-hanketta, jonka puitteissa Suomeen varastoidaan EU:n yhteistä pelastus- ja lääkintämateriaalia. Myrkytystietokeskus osallistuu jatkossakin hankkeen toteutukseen yhdessä toimivaltaisten ministeriöiden ja viranomaisten kanssa.
”Suomeen kehitettävät RescEU-valmiudet tehostavat koko EU:n strategista varautumista ja valmiutta vastata CBRN-uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Euroopan unionin kokonaisuudessaan rahoittama hanke sisältää suojavarusteita, mittalaitteita, tukivälineistöä, sekä lääkkeitä ja vasta-aineita. Kapasiteetin rakentaminen ja ylläpito nostaa huomattavasti Suomen roolia EU-tasoisen varautumisen ja suorituskykyjen ylläpitämisessä”, kertoi Lund.
Jaostopäällikkö Johanna Linnolahti Fimeasta kertoi lääkkeiden velvoitevarastoinnista ja myrkytyslääkevarautumisen haasteista.
”Velvoitevarastointi turvaa lääkkeiden saatavuuden toimitushäiriöiden aikana ja poikkeusoloissa. Varastointimäärät perustuvat normaaliin myyntiin ja kulutukseen, joten erityistilanne voi aiheuttaa saatavuusongelmia. Myrkytyslääkkeitä, jotka ovat harvoin myyntiluvallisia, ei varastointivelvoite koske. Tiettyjen valmisteiden osalta tarkoituksenmukaisin toimintatapa olisikin velvoitevarastoinnin sijaan varmuusvarastointi” kertoi Linnolahti.
Ensihoidon linjajohtaja, ylilääkäri Markku Kuisma kiitti Myrkytystietokeskuksen huipputasoista ja kaikille ilmaista palvelua, jota sekä kansalaiset että ammattilaiset tulevat toivon mukaan hyödyntämään jatkossa entistäkin laajemmin.
Professori, ylilääkäri Mikko Niemi Helsingin yliopistosta ja HUSista esitteli farmakogenetiikan roolia akuuteissa myrkytystapauksissa.
Myrkytystietokeskuksen farmaseutti Mervi Saukkonen esitteli kellon ympäri käytettävissä olevaa asiantuntijapalvelua ja viihtyisää työyhteisöä.
Myrkytystietokeskuksen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun terveiset välitti erikoislääkäri Heli Malm.
Professori, ylilääkäri Kim Dalhoff kertoi Tanskan Myrkytystietokeskuksen tulevaisuudennäkymistä ja roolista Tanskan varautumistyössä.
Ruotsin Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Erik Lindeman esitteli Myrkytystietokeskuksen ja terveydenhuollon yhteistoimintaa erittäin kiireellisissä myrkytystapauksissa.
