Siirry pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 30.11.2021 10.56

40 vuotta hiviä ja 25 vuotta lääkkeitä: hiv-positiivisen tilanne Suomessa turvallinen, mutta epäkohtiakin on

Asiasanat:
  • hiv

Hoitojen kehittymisen myötä nykyään valtaosa potilaista voidaan hoitaa 1-2 tabletin päivittäisellä yhdistelmälääkityksellä ja haittavaikutukset ovat pitkälti väistyneet. Uusia hiv-tartuntoja raportoidaan vuosittain noin 150.

Suomessa on tällä hetkellä hoidossa noin 2900 hiv-positiivista potilasta, joista yli 60 % HUSissa. Kaikista potilaista lääkehoidolla on noin 95 % ja heistä noin 95 % on saavuttanut niin hyvän hoitotuloksen, että hiv-tartunta tuskin lyhentää heidän elinikäänsä eikä hiv tartu heistä eteenpäin edes suojaamattomassa seksikontaktissa.

”HUSin seurannassa oleville hiv-positiivisille naisille on syntynyt jo yli 350 vauvaa eikä kukaan heistä ole saanut tartuntaa. Samantasoinen hyvä hoitotulos on saavutettu tartuntatavasta riippumatta – myös pistoshuumeiden käyttäjillä”, HUSin infektiolääkäri Jussi Sutinen sanoo.

Hiv-potilaat sitoutuvat hoitoon erittäin hyvin

Hoitojen kehittymisen myötä nykyään valtaosa potilaista voidaan hoitaa 1-2 tabletin päivittäisellä yhdistelmälääkityksellä ja haittavaikutukset ovat pitkälti väistyneet. Tänä vuonna on tullut markkinoille ensimmäiset pitkävaikutteiset pistoshoidot, jolloin hiv-lääkitys voidaan toteuttaa kahden kuukauden välein annettavilla pistoksilla.

”Hyvän hoitotuloksen saavuttaminen hivissä kuten muissakin sairauksissa edellyttää tarkkaa hoitoon sitoutumista. Tulosten perusteella hiv-positiivisilla olisi tästä asiasta paljon opetettavaa muille potilasryhmille”, Sutinen toteaa.

”Suomessa uusia hiv-tartuntoja todetaan edelleen noin 150 vuosittain, jotka lähes poikkeuksetta ovat lähtöisin henkilöistä, jotka eivät itse tiedä tartunnastaan. Siksi kondomin käyttö satunnaisten seksikumppaneiden kanssa on edelleen tärkeää. Nykyään hiv-tartuntoja voidaan torjua myös ennaltaehkäisevällä estolääkityksellä (prep) suuren tartuntariskin henkilöillä. Tätä hoitoa saa HUSin sukupuolitautien poliklinikalla jo noin 350 henkilöä”, hän jatkaa.

Tänä vuonna huolta on herättänyt viiden nuoren pistoshuumeita käyttäneen hiv-tartunta. Edeltävän seitsemän vuoden aikana näitä tartuntoja oli yhteensä vain kuusi. Koska pistoshuumeiden välityksellä tarttuvia uusia hepatiitti C -tartuntoja todetaan vuosittain yli 1000, herättää tämä huolta myös hivin leviämisestä uudelleen näillä henkilöillä. Tähän pyritään vaikuttamaan tehostamalla etsivää työtä, testaamista ja terveysneuvontaa.

Hiv-positiivinen kohtaa edelleen ennakkoluuloja

”Hiv-epidemian alkoi 40 vuotta sitten ja toimivan hiv-lääkityksen kehityksestä katsotaan tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Lääkityksen ansiosta hiv-positiivinen voi elää täysipainoista ja omannäköistään elämää. Diagnoosi ei vaikuta ihmisen elinajanodotteeseen, eikä hiv ole este lasten saamiselle. Lääkityksen kehitys ja epidemian aikana tehty hiv-työ ovat olennaisesti vaikuttaneet hiv-positiivisen elämänlaatuun, ja 2020-luvulla asiat ovat monessa mielessä huomattavasti paremmin kuin epidemian alussa”, sanoo hiv-tartunnan saaneiden edunvalvontajärjestö Positiiviset ry:n yhteisötyöntekijä Tapani Valkonen.

Lääkityksen kehityksestä huolimatta hivin kanssa elämiseen liittyy yhä 2020-luvun Suomessakin paljon epäkohtia. Yhteiskunnassa hiv-positiivinen kohtaa usein ennakkoluuloisia asenteita ja stigmaa.

”On yleistä, että oma hiv-tartunta halutaan salata ja riski tartunnan paljastumiselle aiheuttaa suhteettoman suurta pelkoa. Tätä ovat osaltaan vahvistaneet myös kriminalisointiin liittyvät ongelmat. Suomessa rikosoikeudellinen vastuu hiv-statuksen paljastamisessa ja hiv-tartunnalle altistamisessa on pitkään ollut epäselvä. Tämä on aiheuttanut erityistä stressiä ja huolta hiv-positiivisille. Suuri askel kohti tämän epäkohdan poistamista saatiin korkeimman oikeuden päätöksen myötä tänä syksynä. Työtä ajantasaisen tiedon jakamiseksi ja ennakkoluulojen kitkemiseksi laaja-alaisesti tarvitaan kuitenkin edelleen”, Valkonen sanoo.