Tutkimusrahoitus

HUS:n tutkijat saavat rahoituksen monista eri lähteistä, joista tärkein on valtion määräraha yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (aikaisemmin erityisvaltionosuus eli evo). Sen jakamisperusteet muuttuivat merkittävästi terveydenhuoltolain tultua voimaan, sillä rahoitusta ei enää anneta sairaanhoitopiireille, kunnille tai yksittäisille tutkimuslaitoksille. Koko erityisvastuualueen (erva) rahoitus tulee nykyisin tutkimustoimikunnalle, joka on terveydenhuoltolain säätämä uusi toimielin.

Tutkimustoimikunta jakaa rahoituksen hakemusten perusteella. Hakijoina voivat olla terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävät kunnat tai kuntayhtymät, valtion mielisairaalat ja asetuksella valtion tutkimusrahoitukseen oikeutetuksi säädetyt palveluntuottajat, mutta eivät yksittäiset tutkijat tai tutkimusryhmät. Tutkimustoimikunta julistaa seuraavan vuoden määrärahan haettavaksi alkuvuodesta.

HUS:n vuosien 2012-2016 strategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu asteittain lisääntyvä HUS:n oma tutkimusrahoitus. Valtion tutkimusrahoituksen jatkuvan pienenemisen vuoksi HUS:n oma tutkimusrahoitus onkin keskeisen tärkeä. Ensimmäisen kerran tämä määräraha oli talousarviossa vuonna 2012.

Sairaanhoitoalan teollisuudelta saatu kliinisen lääketutkimuksen rahoitus on merkittävä osa HUS:n tutkimusrahoitusta. Se hallinnoidaan HYKS-instituutti Oy:n kautta, kuten myös HUS:n tutkijoiden yksityisiltä säätiöiltä saama tutkimusrahoitus.

HUS:ssa tehtävään tutkimustyöhön saadaan rahoitusta myös muun muassa Suomen Akatemialta, EU:n tutkimusohjelmista sekä Tekesiltä. Nämä rahoitukset perustuvat tutkijoiden tekemiin hakemuksiin, mutta rahoituksen virallisena vastaanottajana on HUS.

Yksityisten säätiöiden HUS:n tutkijoille antamat apurahat ovat myös hyvin tärkeä tutkimuksen rahoituslähde. Niissä rahoituksen saajana on useimmiten tutkija yksittäisenä henkilönä. Tällaiset apurahat hallinnoidaan HYKS-instituutin kautta.