Raskaus ja vesirokko

Herpesviruksiin kuuluva Varizella-zoster-virus (VZV) aiheuttaa tavallisen lastentaudin vesirokon, joka leviää erittäin helposti pisaratartuntana. Suurin osa väestöstä on sairastanut vesirokon lapsena ja sairastettu ensi- eli primaari-infektio antaa pysyvän suojan tautia vastaan. Vain 1 - 3 prosenttia aikuisista ei ole sairastanut tautia. On arvioitu että vuosittain Suomessa vesirokon sairastaa 30 - 50 raskaana olevaa naista. 

 
 

Vesirokko on teratogeeni

 

Synnynnäinen vesirokko-oireyhtymä on pysyvä vaurio, joka on kohdunsisäisen vesirokkoinfektion seurausta. Vesirokko-oireyhtymään kuuluvat ihoarvet, raajojen jäykistymät, pienipainoisuus, hydro- ja mikrokefalia (vesi- tai pienipäisyys), silmävauriot sekä älyllinen kehitysvammaisuus. Vaurion riski on onneksi pieni.


  •  Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sairastettu vesirokko aiheuttaa sairaan sikiön syntymän vain alle 1 prosentissa tapauksista. Sen vuoksi ei ole aihetta harkita raskaudenkeskeytystä, mutta sikiön vointia seurataan ultraäänitutkimuksin.​
  • Sikiön kannalta riski on suurin toisen raskauskolmanneksen aikana, viikoilla 13 - 24, jolloin vammautumisriski on 2 - 3 prosenttia.
  • Vesirokkoinfektion riski kasvaa 24 raskausviikon jälkeen jopa 50 prosenttiin, mutta sikiön vammautuminen on silloin harvinaista. Yleensä sikiö sairastaa lievän vesirokon, johon ei liity vakavia tai pysyviä haittoja.
  • Infektio lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Ongelmallista on jos äiti saa vesirokon lähellä synnytysajankohtaa. Tällöin sikiö saa viruksen 40 - 60 prosentin todennäköisyydellä, mutta ei ehdi saada tarpeellista suojaa äidin vasta-aineista. Vastasyntyneen vesirokko voi olla hengenvaarallinen.
  • Vesirokkovirus ei erity äidinmaitoon. Jos rinnassa ei ole rakkuloita, äiti saa imettää.​
 
 

Oireet ja hoito

 

Aikuisen vesirokko saattaa olla rajuoireinen, ja siihen voi liittyä tehohoitoakin vaativa

keuhkokuume. Viruksen itämisaika on 7 - 21 vuorokautta. ​Oireisiin kuuluu keskivartalolta alkava kutiava rakkulainen ihottuma, kuume ja päänsärky.

 

Raskauden aikana puhjennut vesirokko tai vesirokkokontakti vesirokkoa sairastamattomalla raskaana olevalla on aihe päivystysluontoiseen konsultaatioon (gynekologi tai sisätautilääkäri). Hoitopäätökset tehdään sairaalassa potilaskohtaisesti.