Eri syöpätaudit

Eturauhassyöpä

 
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, joka todetaan lähes viidellätuhannella miehellä vuosittain. Eturauhassyöpää hoidetaan tapauskohtaisesti lääkityksellä ja/tai sädehoidolla, aktiivisella seurannalla tai leikkauksella.

Lisätietoa eturauhassyövästä
 

Haimasyöpä

 
Haimasyöpä todetaan Suomessa noin 800 ihmisellä vuosittain. Syövän alkuvaihe on normaalisti oireeton tai vähäoireinen, jonka vuoksi sairaus löydetään usein vasta sen edettyä. Haimasyövän hoitomuodot ovat leikkaus, solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmä tai solunsalpaajahoito. Yleisemmän haiman rauhassyövän lisäksi haimassa voi esiintyä myös harvinaisempi saarekesolusyöpä.

Lisätietoa haimasyövästä.
 

Imusolmukesyöpä eli lymfooma

 

Imusolmukesyöpä alkaa imusolmukkeista tai imukudoksesta. Tauti voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, Hodgkinin tautiin ja muihin imusolmukesyöpiin eli non-Hodgkinin lymfoomiin. Imusolmukesyövän hoidot kehittyvät jatkuvasti, useimmiten hoitomuotoina ovat solunsalpaajat, sädehoito, muut lääkehoidot, isotooppihoito sekä syövän uusiutuessa kantasolusiirto.

Lisätietoa imusolmukesyövästä.
 

Keuhkosyöpä


Keuhkosyöpiä todetaan vuosittain keskimäärin yli 2000:lla suomalaisella. Tapauksista yli 90 % johtuu tupakoinnista. Syöpä todetaan yleensä röntgenkuvauksessa. Hoitomuotoina käytetään yleensä solunsalpaajia, leikkausta, sädehoitoa tai sädehoidon ja solunsalpaajien yhdistelmää.

Lisätietoa keuhkosyövästä.
 

Kilpirauhassyöpä


Kilpirauhassyöpä on naisilla yleisempi kuin miehillä. Uusia kilpirauhassyöpiä todetaan Suomessa noin 350 vuosittain. Tauti voidaan jaotella kolmeen eri tyyppiin solukuvan ja osittaisten käyttäytymiserojen perusteella. Syövän hoidossa kilpirauhanen poistetaan leikkaamalla, ja syöpätyypistä riippuen annetaan myös radiojodihoitoa.

Lisätietoa kilpirauhassyövästä
 

Kivessyöpä

 
Kivessyöpä on harvinainen tauti, joka todetaan keskimäärin 120:llä suomalaismiehellä vuosittain. Kasvaimet jaetaan kahteen eri ryhmään, seminoomiin ja ei-seminoomiin. Leikkauksessa tehtävä kiveksen poisto on kivessyövän pääasiallinen hoitomuoto.

Lisätietoa kivessyövästä.
 

Kohdunkaulan syöpä


Kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain noin 150 suomalaisnaista. Gynekologisessa tutkimuksessa todettavaa kohdunkaulan syöpää hoidetaan pääasiallisesti leikkauksin. Mikäli syöpä on levinnyt, hoitona käytetään myös säde- ja solunsalpaajahoitoa.
 

Kohdunrungon syöpä


Kohdunrungon syöpä eli kohtusyöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Vuosittain tauti todetaan noin 800 suomalaisella. Kohdunrungon syöpää hoidetaan pääasiallisesti leikkauksella, joissa kohtu ja munasarjat poistetaan.

Lisätietoa kohdunrungon syövästä
 

Mahasyöpä


Mahalaukun sisäpinnan rauhasista alkava mahasyöpä todetaan vuosittain noin 700 suomalaisella. Se on yleensä alkuvaiheessa oireeton. Paikallisen mahasyövän hoidossa leikkaus on pääasiallinen hoitomuoto. Levinnyttä mahasyöpää voidaan hoitaa solunsalpaajin.

Lisätietoa mahasyövästä.   
 

Melanooma


Melanooma eli tummasolusyöpä todetaan vuosittain noin tuhannella suomalaisella. Ihomelanooman pääasiallinen hoitomuoto on leikkaus, jossa poistetaan myös tervettä kudosta melanooman ympäriltä. 

Lisätietoa melanoomasta.   
 

Munasarjasyöpä


Munasarjasyöpä on alkuvaiheessaan oireeton. Sitä hoidetaan pääasiallisesti leikkaamalla sekä tarvittaessa solunsalpaajilla. Vuosittain munasarjasyöpä diagnosoidaan noin 500:lla suomalaisnaisella.

Lisätietoa munasarjasyövästä.    
 

Munuaissyöpä


Vuosittain Suomessa todetaan noin 700 uutta munuaissyöpätapausta, joista suurin osa todetaan miehillä. Munuaissyövän pääasiallinen hoitomuoto on leikkaus.

Lisätietoa munuaissyövästä.   
  

Suolistosyöpä


Suolistosyöpä on ohutsuolen, paksusuolen tai peräsuolen sisäpinnan rauhasista alkunsa saava tauti. Se on eturauhas- ja rintasyövän jälkeen kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Paikallista, suolen seinämässä olevaa syöpää hoidetaan leikkaamalla.

Lisätietoa suolistosyövästä.     
 

Rintasyöpä


Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa sairastuu rintasyöpään noin 4000 naista. Diagnoosihetkellä valtaosalla potilaista tauti on paikallinen (kasvain rinnassa ja etäpesäkkeitä mahdollisesti kainalon imusolmukkeissa). Paikallisesta rintasyövästä voi parantua pysyvästi ja suurin osa potilaista paranee. Hoidon kulmakivi on leikkaushoito. Leikkauksessa poistetun kasvaimen tyypityksen perusteella syöpälääkäri suunnittelee tarvittavan liitännäishoidon eli lääkehoidon (hormonihoito, solunsalpaajahoito ja HER-2-lääkitys) ja sädehoidon. Solunsalpaajahoidot ja HER-2-lääkitys toteutetaan Syöpätautien klinikan avohoito-osastolla. Osa hormonihoidoista aloitetaan avohoito-osastolla ja osa sädehoito-osastolla sädehoidon yhteydessä.

Lisätietoa rintasyövästä.
 

Sarkooma


Sarkooma on luusta tai pehmytkudoksesta lähtöisin oleva syöpä. Kyseessä on hyvin harvinainen kasvainsairaus, sillä vuosittain Suomessa todetaan uusia sarkoomia n. 240. Sarkooman hoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti ja se voi koostua leikkauksesta, lääkehoidosta, sädehoidosta tai näiden erilaisista yhdistelmistä.

Lisätietoa sarkoomasta
 

Virtsarakon syöpä

 
Virtsarakon syöpä todetaan useimmiten miehillä: vain vajaa neljäsosa vuotuisista noin 850:stä tapauksesta diagnosoidaan naisilla. Hoitomuodot vaihtelevat taudinkuvien laajan vaihtelun myötä. Noin neljäsosassa tapauksista virtsarakko joudutaan poistamaan leikkauksella.