Synnytyksen jälkeen


Synnytyksen jälkeen äiti ja vauva tai perhe siirtyvät lapsivuodeosastolle. Osastolla äiti toipuu synnytyksestä ja harjoittelee elämää uuden vauvan kanssa.  Lapsivuodeosastolla hoidon tavoitteena on, että kotiutuessaan perheet selviävät lapsen hoidosta itsenäisesti ja tietävät mistä hakea tarvittaessa apua. HUS:n lapsivuodeosastot toimivat Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti.
 
 

Vastasyntynyt


Ensimmäiset päivät vauvan kanssa on kuin opettelisi uutta kieltä. Vauva on täysin vanhemmistaan riippuvainen, mutta samalla hänellä on myös monia taitoja. Vauva tunnistaa vanhempiensa äänet jo kohtuajoilta. Hän osaa ilmaista monia asioita kuten nälkää, kipua ja läheisyydenkaipuuta. Vauva viestii ilmeillä, eleillä ja äänillä ja odottaa vanhempiensa vastaavan viesteihin. Vauvalla on luontainen tarve vuorovaikutukseen ja hän reagoi herkästi vanhempien tunnetilaan. Lapsivuodeosastolla ohjataan vauvan viestien tulkinnassa, perushoidoissa, vauvan käsittelyssä sekä imetyksessä.
 
 

Ympärivuorokautinen vierihoito
ja lapsentahtinen imetys

 
Äiti ja vastasyntynyt kuuluvat yhteen. Pitämällä vauvaa vierellään ja hoitamalla häntä itse, vanhemmat tutustuvat lapseensa ja oppivat hoitamaan häntä. Imetyksen kannalta on tärkeää, että äiti havaitsee lapsensa nälkäviestit. Näitä ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, lipominen ja nyrkin imeminen. Vauva tulee imettää aina, kun hän osoittaa näitä merkkejä.

Tiheä, lapsentahtinen imetys ensipäivistä alkaen on paras riittävän maitomäärän takaaja. Yleensä vauvat imevät rintaa 8-12 kertaa vuorokaudessa, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta. Erityisesti toisen elinvuorokautensa aikana vauva saattaa imeä hyvin paljon, jopa useamman tunnin kerrallaan. Tämä tiheä imeminen varmistaa vauvan riittävän maidonsaannin ja toisaalta saa maidon nousemaan. Lapsivuodeosaston henkilökunta opastaa niin vauvan viestien tunnistamisessa kuin imetyksen käytännöissäkin.
 
Mikäli äidin tai vauvan vointi estää vierihoidon – esimerkiksi, jos lapsi on ennenaikaisesti syntynyt ja hoidossa lastenosastolla – äidin on hyvä aloittaa lypsäminen kuuden tunnin sisällä vauvan syntymästä. Lypsämistä tulee jatkaa tämän jälkeen vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Näin maidoneritys käynnistyy normaalisti ja lapsi voi nauttia äidinmaidon eduista, vaikkei pystykään vielä itse imemään rintaa. Lapsivuodeosaston ja lastenosaston henkilökunta opastaa lähemmin lypsämisen toteuttamisessa.
 


Lisämaidon, tuttipullon
ja tutin käytön välttäminen

 
Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vastasyntynyt ei tarvitse ensipäivinäkään muuta ravintoa äidinmaidon lisäksi. Tiheät imetykset riittävät takaamaan vauvan ravitsemuksen. Kuitenkin tietyissä tilanteissa lapsi tarvitsee lisämaitoa ennen äidin maitomäärän lisääntymistä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, jos lapsi on ennenaikaisesti syntynyt, pieni- tai suuripainoinen syntyessään, tai äidillä on raskauden aikana diabetes. Näissäkin tilanteissa – jos lapsen vointi sen sallii – äidin on hyvä imettää lastaan tiheästi lisämaidon antamisen lisäksi. Mikäli vauva ei pysty imemään rintaa, tulee äidin lypsää rintojaan. Näin ainakin osa lapselle annettavasta maidosta on äidin omaa maitoa. Lisätietoa lisämaidon tarpeesta oman lapsenne kohdalla antavat lapsivuodeosaston tai lastenosaston henkilökunta sekä lastenlääkärit.
 
Mikäli lapsen tilanne sallii, lisämaito tulee tarjota muulla tavalla kuin tuttipullosta. Tuttipullo saattaa häiritä rinnan imemisen oppimista. Lisämaidon voi tuttipullon sijasta antaa esimerkiksi kupilla, lusikalla tai lääkeruiskulla. Tilanteeseen sopivasta lisämaidon antamisen menetelmästä voi keskustella lapsivuodeosaston tai lastenosaston henkilökunnan kanssa.
 
Tutin käyttöä on syytä välttää imetyksen käynnistymisvaiheessa. Tuttia käyttävä vauva imee rintaa harvemmin ja saa siten vähemmän maitoa. Myös maitomäärän lisääntyminen vauvan tarvitsemalle tasolle saattaa hidastua. Mikäli lapselle halutaan antaa tutti, kannattaa odottaa kunnes imetys sujuu ja äidin maitomäärä vastaa vauvan tarvetta.
 
Mikäli äiti ja lapsi joutuvat olemaan erossa toisistaan, on tutin käytöstä lapselle hyötyä. Tutin imeminen lohduttaa lasta, kun äiti ei ole paikalla. Lisäksi se parantaa ennenaikaisesti syntyneiden lasten ruuan sulamista.
 
 

 

 
Osallistu HELMi-suolistobakteeritutkimukseen! Tutkimukseen voivat osallistua perheet, joihin syntyy vauva 4/2016–05/2017. Lisätietoa verkkosivulta ja Facebookista.
Helmi.jpg