Sepelvaltimoiden pallolaajennus

Sepelvaltimotaudissa sydänlihasta suonittaviin verisuoniin, eli sepelvaltimoihin, kertyy kolesterolia. Rasvakertymät ahtauttavat suonia ja taudin edetessä sydänlihaksen verenkierto heikkenee. Sepelvaltimotaudin oireet tulevat esille yleensä ensimmäisenä rasituksessa. Ponnistelun aikana sydämen hapentarve lisääntyy. Jos sepelvaltimon ahtauma rajoittaa merkittävästi verenkiertoa, altistuu sydänlihas hapenpuutteelle eli iskemialle. Tyypillisiä oireita ovat puristava rintakipu, joka säteilee kaulaan tai vasempaan käsivarteen. Oireena voi myös olla rasitukseen liittyvä hengenahdistus.
 
Sepelvaltimotaudin hoidossa riskitekijöihin puuttuminen ja lääkehoito ovat ensisijaisia. Lääkehoidolla voidaan vähentää oireita, pienentää sydäninfarktin riskiä ja parantaa taudin ennustetta. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan, jos oireet ovat lääkehoidosta huolimatta hankalia. Kajoavia toimenpiteitä tarvitaan myös vähäoireisilla potilailla, jos kriittisiä ahtaumia todetaan sepelvaltimoiden tyviosissa. Hoitomuodon valinta perustuu ahtaumien sijaintiin, lukumäärään ja vaikeusasteeseen. Myös liitännäissairaudet vaikuttavat, päädytäänkö ohitusleikkaukseen vai pallolaajennukseen. Ennustetta parantavaa lääkitystä tarvitaan aina myös toimenpiteiden jälkeen.
 
Pallolaajennus voidaan usein tehdä heti varjoainekuvauksen jatkoksi ”samassa istunnossa”, mutta toisinaan on tärkeätä pohtia eri vaihtoehtoja pitempään, jolloin toimenpiteet tehdään myöhemmin.  Äkillisissä sepelvaltimotautikohtauksissa ja sydäninfarktissa hoitotoimet ovat lähes aina välittömiä eli pallolaajennukseen edetään suoraan varjoainekuvauksesta tai järjestetään nopea ohitusleikkaus sydänkirurgia konsultoiden. 
 

Miten pallolaajennus tehdään?

 
Pallolaajennus muistuttaa sepelvaltimoiden varjoainetutkimusta. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa joko rannevaltimon tai reisivaltimon kautta. Lääkäri ohjaa ohuen katetrin sepelvaltimon suulle. Toimenpiteen kulkua seurataan röngenläpivalaisun avulla. Aluksi ahtautuneeseen suoneen viedään ohut lanka, jota pitkin voidaan kuljettaa toimenpiteessä tarvittavia välineitä suonen sisällä.
 
Katetrin päässä oleva lieriön muotoinen pallo laajennetaan ahtauman kohdalla. Usein toimenpiteen yhteydessä asetetaan laajennettuun kohtaan tukiverkko eli stentti. Stentin tarkoituksena on estää laajennetun suonen uudelleen ahtautuminen. Muutaman kuukauden aikana toimenpiteen jälkeen verisuonen sisäkalvo kasvaa suojaamaan stenttiä. Tämän paranemisprosessin aikana käytetään tehokasta veren hyytymistä estävää lääkitystä.
 
Toimenpiteen kesto vaihtelee ahtaumien määrästä ja ominaisuuksista riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin. Pallolaajennuksen jälkeen potilasta seurataan vuodelevossa 2-6 tunnin ajan. Kotiutus voi olla yksinkertaisimmissa tapauksissa jo samana päivänä. Sydäninfarktin yhteydessä tehdyn pallolaajennuksen jälkeen hoitoaika on pidempi, yleensä muutamia päiviä.
 
 

Pallolaajennuksen riskit ja hoitotulokset

 
Pallolaajennuksen hoitotulokset ovat nykyään hyviä. Alle 5 %:lle potilaista toimenpide joudutaan uusimaan stentin uudelleen ahtautumisen vuoksi. Näissä tapauksissa suoni laajennetaan uudelleen. Tarvittaessa voidaan tehdä myös ohitusleikkaus, jos uusi pallolaajennus ei ole mahdollinen. Suonen uudelleen ahtautumista voidaan vähentää käyttämällä lääkeaineella päällystettyjä stenttejä tai käsittelemällä suonta lääkeainetta vapauttavalla pallolla.
 
Pallolaajennukseen voi liittyä samanlaisia punktioreitteihin liittyviä komplikaatioita kuin angiografiassa. Toimenpiteen aikana käytetään veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, jotka lisäävät jonkin verran vuotoriskiä.
 
Suonen repeytyminen pallolaajennuksen yhteydessä on harvinaista, ja yleensä on hoidettavissa päällystetyllä stentillä tai leikkauksella. Stenttitromboosi eli metalliverkon tukkeutuminen verihyytymän seurauksena on vakava komplikaatio, joka liittyy tavallisimmin veren hyytymistä estävän lääkityksen lopettamiseen tai keskeyttämiseen liian varhain. Stenttitromboosin riski on alle 1 % ensimmäisen vuoden aikana toimenpiteen jälkeen. Jos rintakipuoireet palaavat tai pahentuvat toimenpiteen jälkeen, on syytä ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin. Kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa välittömästi hätänumeroon. 
 

Jälkihoito

 
Toimenpiteen jälkeen on vältettävä pistoskohdan rasittamista noin viikon ajan. Magneettikuvausta ei suositella tehtäväksi kahteen kuukauteen stenttauksen jälkeen. Myöhemmin kuvaukselle ei ole estettä. Stentti ei näy lentokentän turvatarkastuksessa eikä siitä tarvitse erikseen mainita.