Sepelvaltimotauti

Mitä ovat sepelvaltimotauti, angina pectoris ja sydäninfarkti?

 

Aortan tyvestä lähtevät sepelvaltimot  (vasen ja oikea) haaroittuvat kaikkialle sydämen seinämiin jakautuen lopulta hiussuoniverkoksi, joka toimittaa sydänlihakselle happea ja ravinteita sen mekaanista pumpputyötä varten. Sepelvaltimoiden seinämien rasvoittuminen ja kovettuminen (ateroskleroosi) aiheuttaa joko paikallisia tai laaja-alaisia ahtaumia sepelvaltimoihin. Lievät ahtaumat eivät haittaa sydänlihaksen verenkiertoa. Vaikeat ahtaumat, jolloin valtimon läpimitta on kaventunut yleensä vähintään 50 %, rajoittavat sepelvaltimovirtausta siten, että rasitustilanteissa virtaus ei lisäänny riittävästi, jolloin sydänlihakseen syntyy paikallinen hapenpuute. Tämä aiheuttaa ns angina pectoris oireen, joka tuntuu keskirinnassa painavana puristava tai kirvelevänä kipuna tai joskus vain ahdistavana ja epämiellyttävän tuntemuksena, joka lievittyy levossa rasituksen jälkeen.  Oire voi säteillä kaulalle, käsiin ja joskus ylävatsalle tai selkään. Ohimenevä ja rasituksen jälkeen häviävä hapenpuute ei vaurioita sydänlihasta.

Angina pectoris oire voi pysyä vuosia vakaana, jolloin oire ilmaantuu säännönmukaisesti samantyyppisissä tilanteissa ja helpottuu nopeasti rasituksen jälkeen tai nitroglyeriinitabletilla tai –suihkeella. Sepelvaltimoahtauma voi kuitenkin vaikeutua äkillisesti, jos valtimon sisäpinnan solukalvo repeää ja vauriokohtaan syntyy paikallinen verihyytymä. Tällöin siihen asti vakaa angina pectoris –oire muuttuu epävakaaksi eli instabiiliksi, jolloin oire ilmaantuu paljon aiempaa vähemmässä rasituksessa tai jopa levossa ja myös kestää tavallista pitempään. Mikäli hyytymä tukkii suonen kokonaan tai lähes kokonaan verenkierto heikkenee voimakkaasti tai pysähtyy tyystin.  Seurauksena on vaikea paikallinen hapenpuute,  joka pitkittyessään johtaa sydäninfarktiin eli palautumattomaan sydänlihasvaurioon. Syntyvän vaurion laajuus riippuu siitä kuinka suurta aluetta tukkeutunut sepelvaltimo suonittaa ja kuinka täydellinen ja pitkäaikainen tukos on. Infarktoitunut sydänlihasalue muuttuu sidekudoksiseksi arveksi muutamassa viikossa. Sydänlihasarpi ei supistu eikä osallistu vasemman kammion pumppaustyöhön. Päinvastoin arpialue voi pullistua ulospäin terveen sydänlihaksen supistuessa, jolloin puhutaan vasemman kammion aneurysmasta. Aneurysman muodostuminen heikentää entisestään vasemman kammion pumppaustehoa. 
 

 Lisätietoa