Endometrioosi

Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia sairastaa arviolta 6-10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välissä, suolessa, virtsarakossa tai munasarjoissa, mutta sitä voi olla missä tahansa vatsaontelossa tai jopa sen ulkopuolella.

Endometrioosipesäkkeet reagoivat kohdun limakalvon kaltaisesti kuukautiskierron aikana. Tästä aiheutuvat endometrioosiin liittyvät oireet. Tavallisin vaiva on alavatsakipu, joka saattaa alkaa jo useampia päiviä ennen kuukautisia voimistuen vuodon aikana. Endometrioosipesäkkeiden sijainti vaikuttaa kipuoireisiin: ulostamis- ja/tai virtsaamiskipua voi esiintyä, samoin yhdyntäkipu on tavallinen oire. Endometrioosiin voi myös liittyä vuotohäiriöitä ja se voi aiheuttaa lapsettomuusongelmia.

Endometrioosiin viittaavia löydöksiä voi tulla esille gynekologisessa sisätutkimuksessa, mutta gynekologinen tutkimus voi olla lievässä taudissa täysin normaali. Endometrioosia voidaan tutkia ultraäänellä, virtsarakon ja/tai suolen tähystyksellä ja magneettitutkimuksella. Endometrioosin lopullinen diagnoosi varmistuu kuitenkin aina vasta vatsaontelon tähystyksessä eli laparoskopiassa.
 
Endometrioosi on krooninen tauti ja sen hoito perustuu lääkehoitoon. Hoito voidaan aloittaa ilman laparoskopiaa oireiden ja gynekologisen tutkimuksen viitatessa endometrioosiin. Endometrioosipotilailla hoidetaan kipua tai lapsettomuutta, mutta molempien hoitaminen samanaikaisesti on vaikeaa. Leikkausta voidaan tarvita diagnoosin varmistamiseen, taudin vaikeusasteen selvittämiseen ja endometrioosipesäkkeiden poistoon, mikäli lääkehoito ei ole riittänyt oireiden lievittämiseen. Lisäksi leikkauksessa voidaan poistaa terveitä kudoksia tuhoavia ja raskaaksi tuloa estäviä endometrioosipesäkkeitä.
 

Endometrioosikivun lääkehoito

 
Tulehduskipulääkkeet ovat ensisijainen kivun hoito lievässä taudissa. Yhdistelmäehkäisypillerit estävät munasarjojen omaa toimintaa ja helpottavat usein endometrioosin aiheuttamaa kipua. Keltarauhashormonia sisältävät minipillerit, kapselit, keltarauhashormonikierukka ja jatkuva keltarauhashormoni ovat myös tehokkaita endometrioosin hoidossa. Joskus saatetaan hoidoksi valita ns GnRH-agonisti, joka lopettaa munasarjojen toiminnan lääkkeen käytön ajaksi ja saa aikaan endometrioosipesäkkeiden pienenemisen. Lääkkeiden valinta tehdään yksilöllisesti sivuvaikutukset huomioiden ja hormonihoitoja voidaan myös yhdistellä. Hyvin vaikeiden kipujen hoidossa saatetaan mukaan liittää myös kipukynnystä nostavat ei-hormonaaliset lääkkeet.
 

Endometrioosipotilaan lapsettomuuden hoito

 

Kivun hoitoon tarkoitetut hormonaaliset lääkkeet estävät raskaaksi tulon, joten niitä ei voi käyttää lapsettomuuspotilailla. Lievänkin endometrioosin hoito laparoskopian yhteydessä saattaa parantaa raskauden mahdollisuutta, kuten myös ison munasarjan endometriooman (ns. suklaakystan) poisto. Lapsettomuuden pitkittyessä tai vaikeassa taudissa suositellaan koeputkihedelmöityshoitoa. Endometrioosioireet lievittyvät raskauden aikana ja voivat joskus hävitäkin synnytyksen jälkeen. Endometrioosi rauhoittuu joskus myös itsestään eli pesäkkeet arpeutuvat. Endometrioosipotilas voi tulla raskaaksi ilman mitään hoitoja, ja raskauden jälkeen oireet eivät välttämättä uusi. Vaihdevuosien myötä endometrioosi lähes aina rauhoittuu.
 

Hoitopaikat

 
Endometrioosipotilaita tutkitaan ja hoidetaan HUS:n kaikissa naistentautien yksiköissä, mutta vaikeimmat endometrioosileikkaukset tehdään Kätilöopiston sairaalassa ja lapsettomuuden hoito on keskitetty Naistenklinikalle.

 

 

 Hoitopaikat

 
Etsi sairauteen liittyvää tietoa Terveyskirjastosta