Sieniluettelo

Sieniluettelossa on lueteltu yleisimpiä ja kysytyimpiä sienimyrkytyksien aiheuttajia.

Luetteloon on koottu vain osa sienistä, eikä se ole kattava. Jos et löydä sientä listalta tai olet epävarma sienen myrkyllisyydestä, voit tarkistaa myrkytysvaaran Myrkytystietokeskuksesta.

Huom! Emme pysty tunnistamaan sieniä puhelimessa kuvauksen perusteella. Sienten tunnistamisessa voi sienikirjojen lisäksi käyttää apuna sieniasiantuntijoita, joita löytyy mm. sieniseuroista ja Marttaliitosta.​​​​

Hae luettelosta:
  • Harmaamustesieni

    Nuorena hyvä ruokasieni ilman esikäsittelyä. Yhdessä alkoholin kanssa se voi aiheuttaa 15 min - 2 tunnin viiveellä antabusreaktion kaltaiset oireet (mm. kasvojen punoitus, pahoinvointi ja sydämentykytys). Oireet häviävät yleensä 2 - 4 tunnin kuluessa, ja lievissä reaktioissa yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

  • Helavalmuska

    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

  • Hietikkomukulakuukunen

    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

  • Härmämalikka (erityisesti vanha sieni raakana)

    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

  • Isokaulussieni

    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

  • Isorusokas

    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

  • Kartiovahakas
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Kaulussienet
  • Kavalahaarakas
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Kavalakärpässieni
    Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan vaurioittaa maksaa. Aina, jos on epäily sienen nielemisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni kasvaa harvinaisena tammi- ja pähkinämetsiköissä Turun seudulla, Ahvenanmaalla se on yleisempi.

  • Keltavalmuska

    Keltavalmuskoita on aikaisemmin käytetty ruokasieninä, mutta nykyisin niiden käyttöä ei suositella. Keski-Euroopasta on raportoitu joitakin keltavalmuskoiden aiheuttamia myrkytystapauksia, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kuolemaan. Keltavalmuskoita on useita lajeja, ja myrkytysten syntymekanismia ei vielä tarkemmin tunneta.

  • Kevätrusokas
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Kirjoheltat
  • Kirpeät haperot raakoina
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Kitkerälahokka
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Korvasieni
    Erittäin myrkyllinen raakana. Aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, vatsakipuja ja kovan ripulin, joka voi olla veristä. Huimausta, heikotusta ja päänsärkyä voi esiintyä. Vakavassa myrkytyksessä voi kehittyä maksa- ja munuaisvaurio. Maistelussa ensiavuksi riittää lääkehiilen antaminen. Aina, jos on epäily raa'an sienen syömisestä tai potilas on oireinen, toimitetaan potilas lääkäriin tai sairaalaan. Myös keitinhöyryjen hengittäminen on vaarallista. Ne ärsyttävät hengitysteitä ja aiheuttavat mm. huimausta ja päänsärkyä. Korvasieni kasvaa hiekkapohjaisella metsämaalla sekä avohakkuumailla huhtikuusta kesäkuuhun yleisenä koko maassa.
  • Laakamyrkkyseitikki

    Laakamyrkkyseitikin myrkyllisyyttä ei tarkasti tunneta. Maistelussa riittää lääkehiilen antaminen. Jos sientä on syöty runsaasti, on sienen tunnistaminen ensiarvoisen tärkeää, sillä sieni muistuttaa erittäin myrkyllistä suippumyrkkyseitikkiä. Lisäksi se kasvaa kosteilla paikoilla sammaleisissa havumetsissä ja korvissa samanlaisilla paikoilla kuin suippumyrkkyseitikki, joskin harvinaisempana.

    Ks. Lääkehiilen antaminen

  • Madonlakit
  • Mesisienet (erityisesti vanhat sienet raakoina)
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Mustesieni
  • Myrkkyherkkusieni
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Myrkkymalikka
    Voi aiheuttaa 30 min - 2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina mm. hikoilua, syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa lääkäriin. Myrkkymalikka on kauttaaltaan valkea sieni, joka kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa mm. puistonurmikoilla.
  • Myrkkynääpikkä
    Sisältää  samoja myrkyllisiä aineita kuin valkokärpässieni, mutta vähemmän. Voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Maistelussa riittää lääkehiilen antaminen. Jos sientä on syöty runsaammin, toimitetaan potilas lääkäriin. Sieni kasvaa muutaman lakin tuppaina havupuun lahokannoilla ja -rungoilla sekä lastukoissa. Joskus myrkkynääpikkä voidaan sekoittaa lehtipuun lahottajaan, syötävään koivunkantosieneen.
  • Myrkkyrisakas
  • Nuijamalikka
  • Pantterikärpässieni
  • Piispanhiippa
    Myrkyllisyystiedot ovat ristiriitaisia. Sienen epäillään sisältävän samoja aineita kuin korvasienen, joten se tulee esikäsitellä korvasienen tapaan keittämällä. Ks. Korvasieni
  • Piruntatti
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Pisamavalmuska
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Pulkkosieni
    Voi aiheuttaa 1 - 3 tunnin viiveellä vatsaoireina oksentelua ja ripulia. Lisäksi se on aiheuttanut allergisia reaktioita, jotka voivat johtaa pahimmillaan maksan ja munuaisten toimintahäiriöihin. Jos sientä on syöty, annetaan lääkehiiltä.
  • Punakärpässieni

    Voi aiheuttaa 30 min.- 1½ tunnin viiveellä keskushermosto-oireina aluksi väsymystä ja humalan kaltaisen sekavuuden. Jos sientä on vain maistettu, riittää kotiseuranta.  Jos syöty määrä on suurempi, annetaan lääkehiiltä viimeistään 30 minuutin kuluessa sienen nauttimisesta. Oireinen potilas tulee toimittaa lääkäriin tai sairaalaan.

    Ks. Lääkehiilen antaminen

  • Punalahokka
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Punikkitatit (varsinkin raakoina)
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Rikkivalmuska
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Risakkaat
  • Rouskut (useat, varsinkin raakoina)
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Ruskokärpässieni
  • Suippumadonlakki
    Sienen syöminen voi aiheuttaa keskushermosto-oireina mm. sekavuutta, huimausta, hallusinaatioita ja oksentelua. Oireet alkavat yleensä 10 - 30 minuutin kuluessa sienen syömisestä, joten lääkehiilen antaminen ei yleensä tule kyseeseen. Oireinen potilas tulee toimittaa lääkäriin.
  • Suippumyrkkyseitikki
    Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa munuaisvaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on kostea rahkasammaleinen havumetsä ja korpimetsä.
  • Suippurisakas
  • Tauriontatti
  • Tympönen
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
  • Valkokärpässieni
    Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on tuore kangasmetsä, etenkin paksusammaleinen kuusimetsä ja korpikuusikko. Sieni voidaan sekoittaa syötävään herkkusieneen. Valkokärpässienen selvimmät tuntomerkit ovat kokonaan valkoinen väri, pysyvästi valkoiset heltat ja jalan tyveä ympäröivä tuppi. Herkkusieneltä tuppi puuttuu ja heltat tummuvat melkeinpä mustiksi sienen kypsyessä.
  • Valkorisakas
  • Veriseitikki
    Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
 

 Lue lisää

 

Tietoa ulkomailta tuleville sienestäjille löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordenin ja Ruotsin myrkytystietokeskuksen kokoamista oppaista: