Kuntoutus

Kuntoutuminen on oppimista muutokseen, jonka on aiheuttanut terveydentilan, sosiaalisen lähipiirin, työelämän tai yhteiskunnan muutos. Kuntoutuminen ei ole vain sopeutumista uuteen tilanteeseen, se on laajempaa mahdollisuuksien hyväksi käyttämistä, jopa hyötymistä uudesta tilanteesta.
 
Sairauden jälkeinen spontaani paranemisprosessi on suureksi osaksi eri asia. Kuntoutuessaan ihminen toki hyödyntää paranemisprosessin mahdollisuudet, mutta kuntoutuminen on enemmän:  oppimista näkemään vahvuudet itsessä ja ympäristössä ja oppimista tämän hyödyntämiseen.
 
Kuntoutus on nähtävä prosessina ja toimijaverkostona, jossa toistuvasti ja eri kokoonpanoissa neuvotellaan paitsi kuntoutumistoimenpiteistä myös toimijoiden välisistä suhteista, työnjaosta ja yhteistyön luonteesta.
 

Kuntoutuksen jäsentymisen kannalta on tärkeää, että

  • kuntoutuksen  prosessilla ja osaprosesseilla on omistajansa
  • avainhenkilöt tukevat kuntoutujalle tehtyä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa
  • kuntoutumissuunnitelma on yhteinen kaikille osapuolille
 
Rajapinta-alueina ovat hoidon ja kuntoutuksen limittyminen sekä organisaatiot ja heitä sitovat lait, asetukset ja määräykset. Yhteiskuntapoliittisilla ratkaisuilla on kuntoutusta ohjaavia vaikutuksia.