Tarkkaavuus


Tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää, jakaa ja siirtää huomiota kohteesta toiseen. Aistipiirin mukaan tarkkaavuus voidaan jakaa näönvaraiseen ja kuulonvaraiseen tarkkaavuuteen. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet ovat tyypillisiä lapsille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) tai tarkkaavuuden häiriö ilman ylivilkkautta (ADD). Tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksia esiintyy kuitenkin usein lievemmässä muodossa lapsilla, joilla on muita kehityksen tai oppimisen ongelmia tai haasteita tunne-elämän alueella. Ne voivat johtua esimerkiksi kielellisistä vaikeuksista ja näyttäytyä tällöin ennen kaikkea kielellisessä työskentelyssä. Ne voivat olla myös itsenäinen ongelma-alueensa, jolloin tarkkaavuuden säätely on työlästä muussakin työskentelyssä. 
 

Tarkkaavuuden suuntaaminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky suunnata huomio olennaiseen.
      • Kyky jättää huomiotta epäolennainen.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi ei kiinnitä huomiota työskentelyn kannalta olennaiseen.
      • Lapsi ei vaikuta kuuntelevan puhetta, on omissa maailmoissaan.
      • Lapsi on häiriöherkkä.
  • Miten tukea arjessa
      • Rutiinit, vaihtoehtojen minimointi.
      • Häiriötekijöiden minimointi. TV pois päältä läksyjen ajaksi!
      • Henkilökohtaiset ohjeet, jotka toistetaan tarvittaessa.
      • Oma pöytä, tilan rajaaminen yksityiseksi, paikka eturivissä.
      • Olennaisen tekeminen mahdollisimman näkyväksi esimerkiksi kuvatuella.

 

Tarkkaavuuden ylläpitäminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky ylläpitää tarkkaavuus halutussa kohteessa, halutun ajan.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi ei jaksa keskittyä ja työskennellä pitkäkestoisesti.
      • Alku voi sujua hyvin, mutta lapsi ei saa asioita valmiiksi.
      • Lapsi luovuttaa ja turhautuu, lannistuu haasteen edessä, välttelee ponnistelua.
      • Vaikeudet korostuvat yksitoikkoisissa tilanteissa, jotka eivät motivoi.
      • Ajatukset lähtevät vaeltamaan. Lapsi ei tarkista tekemäänsä. Suorituskyky vaihtelee.
  • Miten tukea arjessa
      • Tavoite ja työvaiheet selkeiksi.
      • Työskentelyn pilkkominen osiin. Kuvatuki vaiheisiin.
      • Ajankulun tekeminen konkreettiseksi, esimerkiksi munakello.
      • Tehtävien vaihtelevuus. Useita lyhyitä tehtävähetkiä yhden pitkän sijaan. Pieniä taukoja, jolloin toiminnallisuutta
      • Mahdollisimman motivoivan väylän käyttäminen. Välittömät, konkreettiset palkkiot.

 

Tarkkaavuuden jakaminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky huomioida useita asioita yhtaikaa.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi ei kykene tekemään kahta asiaa yhtaikaa.
      • Lapsi ei kykene huomioimaan mallia tehdessään tehtävää.
      • Lapsi ei kykene yhtaikaa kuuntelemaan opettajaa ja kirjoittamaan muistiinpanoja.
      • Vaikeus seurata keskustelua, jossa on monta osallistujaa.
  • Miten tukea arjessa
      • Häiriötekijöiden minimointi.
      • Vältä samanaikaisesti tehtäviä asioita, jos mahdollista.

 

Tarkkaavuuden siirtäminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky siirtää huomiokyky joustavasti asiasta toiseen.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi tuntuu etenevän takkuisesti ja hitaasti toiminnosta toiseen.
      • Juuttuminen.
  • Miten tukea arjessa
      • Ennakoi ja konkretisoi siirtymät esimerkiksi kuvatuella.
      • Vältä turhia siirtymiä tai varaa niihin tarpeeksi aikaa.