Sosiaalinen havaitseminen


Ihmisten välinen sosiaalinen vuorovaikutus perustuu suurelta osin ei-kielelliseen kommunikointiin ja kykyyn ymmärtää toisen ihmisen näkökulmaa. Sosiaalisen havaitsemisen vaikeuksia esiintyy etenkin autismikirjon häiriöissä. Lievemmissä muodoissa niitä saattaa olla myös lapsilla, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai hahmotusvaikeuksia tai tunne-elämän haasteita. 
 

Kasvojen oppiminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky oppia ja tunnistaa ihmisten kasvoja.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsen on vaikea tunnistaa tuttuja ihmisiä kasvojen perusteella. 
      • Lapsen on vaikea oppia tunnistamaan uusia ihmisiä.
  • Miten tukea arjessa
      • Kun lapsi kuulee ihmisen puhuvan, voi tunnistus onnistua paremmin.
      • Vanhemmalle lapselle voi opettaa muististrategioita eli keinoja, joilla ihmisen voi tunnistaa, vaikka ei osaa hyödyntää kasvotietoa. Näitä voivat olla esimerkiksi muut ulkonäköön liittyvät piirteet.

 

Ilmeiden havaitseminen

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky tunnistaa tunnetiloja kasvojen ilmeiden perusteella.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi ei osaa tulkita toisen tunnetilaa pelkän ilmeen perusteella. Lapsella voi olla vaikeuksia myös omien tunnetilojen ilmaisussa kasvonilmeillä. 
      • Lapsi tulkitsee sosiaalisia tilanteita väärin, jos ei osaa käyttää ilmeitä hyväkseen. Käyttäytyminen voi tällöin vaikuttaa uhmakkaalta, oudolta tai poikkeavalta.
      • Etenkin huumorin ja ironian tulkitseminen on vaikeaa.
  • Miten tukea arjessa
      • Tietoisesti opettelemalla kasvojen ilmeiden tulkintaa ja tuottamista, esimerkiksi lapsen omien ilmeiden tutkiminen peilin edessä. Myös vanhemman ilmeitä voidaan tutkia yhdessä. Mikä ilme äidillä on nyt? Mistä tunteesta se kertoo? Keskustelkaa tunteista sekä miltä itsestä ja muista tuntuu eri tilanteissa. Sanoita lapsen tunteita, mutta kunnioita hänen omia kokemuksiaan.

 

Mielenteoria 

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky ymmärtää, että toisten ihmisten näkökulma eroaa omasta, esimerkiksi havaintojen ja ajatusten osalta. 
      • Luo pohjan kyvylle eläytyä toisen asemaan (empatia).
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsen on vaikea ymmärtää, selittää tai ennustaa toisten käytöstä sekä vaikuttaa siihen.
      • Lapsen on vaikea ottaa huomioon toisen ihmisen näkökulmaa tai aikomuksia, jos ne eroavat omista. Lapsi vaikuttaa itsekeskeiseltä.
      • Lapsi ei ymmärrä, että toinen voi valehdella, huijata tai hämätä.
      • Empatiakyky saattaa olla korostunut esimerkiksi eläinten tai elottomien kohteiden suhteen.
  • Miten tukea arjessa
      • Selitetään kielellisesti, miksi asiat ovat tai tehdään kuten ne tehdään. 
      • Tietoinen opettelu, esimerkiksi ryhmässä. Harjoitellaan käytännön tilanteita ja jäljitellään mallia (mallioppiminen).
      • Luodaan valmiita toimintatapoja tiettyihin sosiaalisiin tilanteisiin, esimerkiksi kuvakortein tai sarjakuvin.