HelSLI-psykososiaalinen


Lapsen omat piirteet ja kasvuympäristö voivat olla yhteydessä kielen kehittymiseen joko suojaavina tai riskitekijöinä. Esimerkiksi lapsen sinnikkyys on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä parempaan kielelliseen suoriutumiseen. Myöskin vanhemman ja lapsen vuorovaikutus saattaa tukea niiden lasten kehittymistä, joilla on riskitekijöitä. Toisaalta kielelliset vaikeudet voivat nekin riskitekijöinä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja näyttäytyä vaikkapa vetäytymisenä, emotionaalisina ja vuorovaikutuksen ongelmina. Kielellisen erityisvaikeuden psykososiaaliset haitat ovat usein pitkäkestoisia ja voivat ulottua aikuisuuteen.

HelSLI-psykososiaalisessa tutkitaan kyselylomakkeiden ja havainnoinnin avulla lapsen temperamentin ja vuorovaikutusympäristön yhteyttä kielellisiin vaikeuksiin ja kuntoutumiseen sekä sitä, kuinka SLI puolestaan vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.

Osallistujat:

  • HYKS Foniatrian yksikkö
  • Dosentti Anu Pesonen, yliopistonlehtori, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto
  • Dosentti Kati Heinonen-Tuomaala, yliopistonlehtori, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto


Lisätietoja:

Helsingin yliopisto: Developmental Psychology Research Group