HelSLI-EEG

 
Aivosähkökäyrä (elektroenkefalogrammi, EEG) on usein käytetty tutkimusmenetelmä DLD:n taustoja selviteltäessä. EEG-tutkimuksella pyritään ensisijaisesti poissulkemaan epileptisiä tiloja, kuten Landau-Kleffner, jotka voivat suoraan johtaa hitaaseen puheen ja kielen kehitykseen. Aivojen sähköisen toiminnan lievempien poikkeamien yhteyttä kielenkehityksen häiriöihin ei ole kuitenkaan vielä selvitetty. EEG-poikkeamia saattaa olla vain tietyillä DLD:n alaryhmillä tai vain tietyt kielellisen toiminnan piirteet saattavat olla yhteydessä EEG-poikkeamiin. Sitäkään ei vielä tiedetä, miten kehittyvä kieli ja aivojen sähköinen toiminta ovat yhteydessä toisiinsa pitkäaikaisemmassa seurannassa lapsen kehittyessä. 
 
EEG:stä on mahdollista myös eristää herätevasteita (event-related potentials, ERP). Niiden avulla voidaan tutkia aivojen hermoverkostojen toimintaa kielellisissä ja muissa tiedonkäsittelyn tehtävissä. HelSLI-EEG:ssä tutkitaan, miten erilaiset kielelliseen tiedonkäsittelyyn liittyvät hermoverkostot ovat järjestyneet ja toimivat lapsilla, joilla on DLD. Tutkimuksessa selvitetään niin ei-kielellisten äänten käsittelyä, kielellisten äänteiden ja tavujen käsittelyä kuin taivutettujen ja johdettujen sanojen käsittelyä ja oppimista.

Osallistujat:

  • HYKS Foniatrian yksikkö
  • Leena Lauronen, dosentti, Kliinisen neurofysiologian osastonylilääkäri, Lastensairaala, HYKS 
  • Hanna-Reetta Lajunen, LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Jorvin sairaala, HYKS
  • Professori  Teija Kujala, Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto 
  • Professori Paavo Leppänen, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
  • Miika Leminen, PsM, DI, tohtorikoulutettava, Foniatrian yksikkö, HYKS

 
Lisätietoja:

HUS-Kuvantaminen: Aivosähkökäyrä EEG  

Helsingin yliopisto: Cognitive Brain Reasearch Unit