Keuhkonsiirrot

Lähes mitä tahansa henkeä uhkaavaa loppuvaiheen keuhkosairautta, lukuun ottamatta syöpää, voidaan hoitaa elinsiirrolla.

Tavanomaisimpia keuhkonsiirron aiheita ovat

  • keuhkojen sidekudoistuminen eli keuhkofibroosi
  • keuhkoahtaumatauti
  • keuhkoverisuonisairaudet ja
  • vaikeat märkäiset keuhkoinfektiot (esim. kystinen fibroosi).

 

Kaikki Suomen keuhkonsiirrot sekä yhdistetyt sydänkeuhkosiirrot (”blokkisiirrot”) tehdään Hyksissä. Ensimmäinen sydänkeuhkosiirto tehtiin vuonna 1988 ja ensimmäinen keuhkonsiirto vuonna 1990.

Vuoden 2012 loppuun mennessä Hyksissä oli tehty 185 keuhkonsiirtoa ja 35 sydän-keuhkosiirtoa. Vuosittain Hyksissä tehdään 20-30 keuhkonsiirtoa, ja niiden määrät ovat lisääntyneet viime vuosina. Yhdistettynä samanaikaiseen sydänvian korjaukseen keuhkonsiirrot ovat pääosin korvanneet sydänkeuhkosiirrot.

Keuhkonsiirron edellytyksenä on potilaan hyvä yhteistyökyky sekä sitoutuminen pysyviin lääkityksiin ja kontrolleihin. Tarkemmat elinsiirtoselvitykset on syytä tehdä kansainvälisen aikataulutuksen mukaan jo sairauden vakaassa vaiheessa, jotta sopiva siirre ehdittäisiin löytää.

Keuhkonsiirtoleikkaus

Keuhkonsiirtoleikkauksessa siirretään useimmiten kaksi keuhkoa, mutta jos potilaalla ei ole ollut keuhkoinfektioita, yhden keuhkon siirrollakin saadaan hyvä tulos. 

Muusta yleiskunnostaan riippuen keuhkonsiirtopotilaat toipuvat yleensä koti- tai potilashotellikuntoiseksi 2-3 viikossa. Omaisen tai tukihenkilön aktiivinen osallistuminen alkuvaiheen kuntoutukseen Helsingissä mahdollistaa potilaan nopean toipumisen uuteen elämään.

Keuhkojen normaalin toiminnan myötä potilaat voivat palata kokolailla tavalliseen päiväjärjestykseen, nuoremmat opiskelemaan ja työelämään. Toisaalta esimerkiksi matkustamista kehitysmaihin, joissa elinsiirtopotilaiden mahdolliset ongelmat eivät ole arkipäivää, ei suositella.

Hyljintäreaktiot ja keuhkonsiirtojen pitkäaikaistulokset

Alkuvaiheessa siirron jälkeen potilas käy tiheästi kontrollikäynneillä Hyksissä. Ajan myötä käynnit harvenevat, mutta äkillisiä hyljintäreaktioita voi esiintyä vuosiakin siirron jälkeen. Rutiininomainen puhallusarvojen kotimittaus yleensä paljastaa tämän, ja viiveettä hoidettuna akuutti hyljintä yleensä asettuu nopeasti. 

Keuhkosiirroissa ilmenee enemmän hyljintäreaktioita kuin muiden elinsiirtojen yhteydessä. Hyljintää pyritään estämään siirron jälkeen aloitettavalla elinikäisellä lääkityksellä, johon voi liittyä haittojakin, esimerkiksi lisääntynyttä alttiutta infektioille ja kasvainten, jopa syövän kehittymiselle. Lääkityksestä huolimatta noin puolelle keuhkonsiirrännäisen saaneista potilaista ilmaantuu kroonista hyljintää, yleensä vasta vuosien päästä siirrosta. Kroonisesta hyljinnästä huolimatta tilanne usein tasaantuu, ja siirretyt keuhkot toimivat vuosikausia.

Keuhkonsiirtojen tulokset

Keuhkonsiirtojen pitkäaikaistulokset ovat parantuneet viime vuosina nopeasti ja Hyksin tulokset ovat kansainvälistä kärkiluokkaa. 2000-luvulla leikatuista Hyksin keuhkonsiirtopotilaista noin 80 % on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta, ja todennäköisesti vielä 10 vuotta siirron jälkeen yli puolet voi hyvin. Selvitysten mukaan Hyksin keuhkonsiirtopotilaat kokevat elämänlaatunsa vastaavan pitkälti normaaliväestön elämänlaatua.