Epilepsiaa sairastavien lasten ja nuorten tutkimukset ja hoito vastaanotolla

Epilepsian hoito toteutuu suurimmaksi osaksi vastaanottokäynneillä. Ensimmäisen kohtauksen jälkeen ei yleensä vielä aloiteta epilepsialääkitystä, mutta tehdään tutkimuksia, joilla selvitetään kohtauksen syytä.
 
Vastaanotolla lapsi punnitaan, mitataan ja lapselta otetaan verenpaine. Vanhempien kanssa käydään läpi sen hetken kohtaustilanne. Kohtauspäiväkirjan pitäminen ja sen mukaan ottaminen vastaanotolle on toivottavaa.
 
Jos lapsen kohtaustilanne on hyvä, tarvitaan epilepsian vuoksi vastaanottokäynti yleensä 1-2 kertaa vuodessa. Nuoret ovat lääkärin vastaanotolla ensin yksin, lääkäri kutsuu vanhemmat mukaan haastateltuaan nuoren ensin kahden kesken. Lastenneurologin ja sairaanhoitajan vastaanotoilla paneudutaan epilepsian hoidon lisäksi lapsen/nuoren kehitykseen ja perheen arkipäivään liittyviin asioihin. Hoidon tärkein tavoite on epilepsiaan sairastuneen lapsen ja nuoren mahdollisimman normaalin arkielämän varmistaminen ja kehityksen turvaaminen. Erityisesti vaikea epilepsia voi vaikuttaa elämänlaatuun. Minäkuvan tukeminen ja kohtausten pelon ja erilaisuuden kokemisen minimointi ovat tärkeä osa hoitoa. Tämä edellyttää lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltaista huomiointia, moniammatillista lähestymistä oireiden ja ongelmien diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä hyvää yhteistyötä kaikkien lapsen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden välillä.
 
Jos epilepsiaan liittyy muita neurologisia ongelmia, liikuntavamma tai oppimisvaikeuksia, vastaanotolla tehdään myös näihin liittyviä arvioita ja kuntoutuksen suunnittelua. Useimpien lasten kohdalla tehdään yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa siten, että vastaanotolla toteutetaan epilepsian hoidon suunnittelu, mutta kuntoutuksen suunnittelu toteutetaan lastenneurologian kuntoutusklinikalla, omassa terveyskeskuksessa, keskussairaalassa tai kehitysvammahuollossa.
 
Osa tarvittavista tutkimuksista voidaan tehdä jo samalla vastaanottokäynnillä, esimerkiksi laboratorionäytteiden otto. Laboratoriokokeet voidaan ottaa missä tahansa HUSLABin näytteenottopisteessä kuntarajoista riippumatta. Jos lapsen kotipaikkakunnan laboratorio ei kuulu HUSLABin laboratoriotietojärjestelmän piiriin, tarvitaan näytteenottoon mukaan vastaanotolta saatava paperilähete. Muihin tutkimuksiin varataan aika vastaanotolta ja lähetetään kotiin.
Siirtymisikä aikuispuolen seurantaan on liukuva (16-20 vuotta). Usein luonnollinen ajankohta on vaihe, jossa nuori siirtyy esimerkiksi ammattiopintoihin tai opiskelemaan. Lapsuusiässä alkavan epilepsian ennustetta pidetään yleisesti ottaen hyvänä – noin puolella voidaan epilepsialääkitys lopettaa riittävän pitkän kohtauksettoman ajan jälkeen ennen aikuisikää.