Lääkehoidon sivuvaikutukset

Lääkityksessä pyritään pienimpään mahdolliseen annokseen, jolla astmaatikko pysyy oireettomana. Astman hengitettävä paikallishoito kohdistuu vain hengitysteihin ja sen vuoksi sivuvaikutusten mahdollisuus on vähäinen, erityisesti kun pidetään huoli siitä, että inhalaatiosteroideja käytetään riittävän matalilla annoksilla.              
 
Suuret inhalaatiosteroidiannokset voivat vaikuttaa kasvuun. Inhalaatiosteroidit ovat tehokkain astmatulehdusta hoitava lääkeryhmä ja yleensä hyvä hoitovaste saadaan matalilla annoksilla, jolloin kasvu säilyy normaalina. Jos kuitenkin astmaoireita ei saada hallintaan matala-annoksisella inhalaatiosteroidihoidolla, kasvavalla nuorella hoitoon yleensä liitetään lisälääke, joka ei vaikuta kasvuun (leukotrieenisalpaaja tai pitkävaikutteinen avaava). 
 
Jaksot, jolloin käytetään isompia annoksia inhalaatiosteroidia, pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. On kuitenkin muistettava, että hoitamaton astma, eli liian vähäinen lääkitys, voi hidastaa kasvua. Kasvavalla nuorella kasvua seurataan aina kontrollikäynneillä. 
 
Inhalaatiolääkitys voi lisätä hampaiden reikiintymistä. Nämä lääkkeet laskevat suun pH:ta ja syljen eritys vähenee. Suu on suositeltavaa huuhdella aina kaikenlaisten inhalaatio- lääkkeiden ottamisen jälkeen. Suun alueen muut mahdolliset lievät sivuvaikutukset − sammas, kurkkukipu tai äänen käheys − ovat estettävissä lääkeannoksen jälkeisellä suun huuhtelulla. 
 
Keuhkoputkia avaavat lääkkeet voivat aiheuttaa erityisesti hoidon alussa ohimenevää ja vaaratonta lievää lihasvapinaa ja sydämentykytystä. Astmalääkkeistä leukotrieenisalpaajat ovat hyvin siedettyjä, eikä niillä yleensä ole sivuvaikutuksia enempää kuin lumelääkkeellä. Niiden teho astmatulehduksen hoidossa on kuitenkin selvästi huonompi kuin inhalaatiosteroidilla ja sen vuoksi niitä käytetään yleensä vain lisälääkkeenä.