Nuorten astman erityispiirteitä

Astma on lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus, jonka ennuste on yleensä hyvä. Yli puolet astmalapsista tulee hoidon myötä oireettomiksi nuoruusiässä. Pienellä osalla oireilu jatkuu ja tärkeimmät syyt astmaoireiden jatkumiseen tai uusiutumiseen ovat tupakointi, atopia ja perintötekijät. Atopialla tarkoitetaan perinnöllistä taipumusta herkistyä elinympäristössä oleville allergeeneille. 
  
Noin 4–7 %:lla nuorista on astmaa ja yhtä suurella joukolla on astmankaltaisia oireita. Astma voi myös alkaa nuoruusiässä. Suurimalla osalla nuorista astmaan liittyy siitepöly- tai eläinpölyallergiaa, allergista nuhaa ja atooppista ihottumaa. 
  
Astma todetaan tai astman tasapainoa selvitetään mittaamalla keuhkojen toimintaa ja toteamalla avautuva keuhkoputkiahtauma tai keuhkoputkien poikkeava supistumisherkkyys. Hoitona ovat yleensä astmatulehdusta rauhoittavat inhaloitavat kortisonivalmisteet ja oireita lievittävä keuhkoputkia avaava lääke. Oikein suunnitellun lääkityksen sivuvaikutukset jäävät vähäisiksi.

Hyvällä hoidolla astma saadaan yleensä oireettomaksi, jolloin se ei rajoita liikkumista, sosiaalista toimintaa eikä ammatinvalintaa. Mikäli astman hallinta ja hoito on lääkityksellä saatu hyvälle tasolle, suurin osa astmaa sairastavista nuorista miehistä pystyy myös suorittamaan normaalin varusmiespalveluksen. 

Oireet on aina selvitettävä ja hoidettava
 
Nuorilla astmaan liittyy joitain erikoispiirteitä. Lapsiastmaatikoille kehittyy usein 10–20 vuoden iässä astman vähäoireinen tai jopa oireeton vaihe. Vähäisistä oireista huolimatta astmatulehdus voi olla aktiivinen, keuhkojen toiminta poikkeava ja astma voi äkillisesti, ilman riittävää hoitoa, pahentua ja oireilu lisääntyä. Tuolloin nuoren oma aktiivisuus on hyvin tärkeä.

Oireiluun pitää suhtautua vakavasti, syyt pitää selvittää ja tarvittaessa hoito aloittaa uudelleen tai hoitoa tehostaa. Diagnoosin on oltava varma. Nuorilla esiintyy varsinkin rasituksessa esiintulevien astmatyyppisten oireiden taustalla myös toiminnallisia hengityshäiriöitä, joiden hoito poikkeaa astman hoidosta.
 
Hoitomotivaation ylläpitäminen on haaste kaikille. Astmaatikkojen arvioidaan käyttävän alle puolet sovituista lääkeannoksista. Syynä voi olla tunne, että lääkettä ei tarvita, koska oireita on niin vähän. Oireita ja lääkitystarvetta helposti aliarvioidaan ja lääkityksen sivuvaikutukset voivat pelottaa. Joskus voi olla vaikea vakuuttua hoitojen tarpeellisuudesta. Erottuminen joukosta voi olla este lääkkeen käytölle. Kuitenkin jatkuvaoireinen ja keuhkojen toimintahäiriön aiheuttanut astma vaatii lääkityksen.
 
Astma hoituu yhteistyössä lääkärin kanssa
 
Nuoren tulee selvittää itselleen yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa, miksi ja miten juuri sinun astmaa hoidetaan, mitä hoidolla saavutetaan, mitkä ovat lääkkeiden vaikutukset ja sivuvaikutukset ja mikä on taudin ennuste. Kun tietää, miksi ja mitä lääkitään, on helpompi muistaa ottaa lääkkeet. Lääkitys pyritään myös pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. 
 
Lääkärin tulee antaa selkeää tietoa taudista ja hoidoista, jotta nuorella on riittävästi välineitä ottaa itse vastuu tautinsa hoidosta. Vastaanotolle tulisi päästä tarvittaessa suhteellisen nopeasti, jotta epäselvät asiat saadaan hoidetuksi sujuvasti.